Could you still tolerate me? [VALMIS]

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas

Could you still tolerate me? [VALMIS]

Viesti  Parkkim-chan lähetetty To Tammi 23, 2014 11:15 am

// Ru-chan ja Ren tänne! En ole ihan varma otsikon kieliopista, mutta mutta... Ei se englanti minunkaan vahvimpia puolia ole. :D//

22.01.2014 Keskiviikko

Takeshi Miyamoto

Uusi vuosi, uusi lukukausi. Sitäkään ei ollut ehtinyt vierähtää kuin vasta muutama päivä, niin koulun käynti tuntui taas yhtä tylsältä ja harmaalta. Hyvä jos aamulla silmät sai sen verran auki, että näki raahautua koulun kovan pulpetin ääreen ja nukahtaa melkein uudelleen siihen. Tosin opettaja kehtasi aina herättää nuorekon ennen kuin tämä päätään pulpettia vasten sai painettua. Varsinkin englannin opettaja tuntui oikein nauttivan huomauttelusta. Englanti ei ollut Takerun vahvimpia aineita, eikä se kyllä poikaa kiinnostanutkaan. Poikkeuksenkin poikkeukset suorastaan raastoivat hänen aivojaan.
Tunti olikin kulunut kellon tuijottelussa ja nukkumisessa (mitä oli takapenkissä aina huomautusten välissä harrastettu runsain mitoin). Vihdoin kello oli soinut ja luokka vyörynyt välitunnille ja aina seuraaville tunneille. Ainakaan hänellä ei olisi enää loppu päivästä mitään sen kamalampaa.
Takeru huokaisi päästyään viimein ihmismassan seassa käytävään, jossa suuri oppilas määrä piti tyypillistä ääntään; puhetta, naurua, kuiskintaa... Silti kaiken metelin seasta yksi ääni sai pojan kääntämään päätään hiukan sivulle. 'Helvetin Ren...' Poika kirosi hiljaa päässään kohdattuaan tämän blondin hiuspehkon. Joululomalla oli päässyt vähän kaikista loitommas, mutta sitten taas alkoi koulu ja piti törmätä jokaiseen, myös epätoivottuun seuraan. Tunti oli ainakin mennyt niin kiireisesti nukkuessa, ettei hän ollut juuri tuota blondia edes huomannutkaan.
Takeru katsoi hetken toista käyden päänsä sisäistä sotaa, menisikö sanomaan tälle jotain vai ei. Jälkimmäinen vaihtoehto tuntui ylivoimaisen houkuttelemalta, mutta lopulta poika viskasi laukkunsa seinän viereen ja otti muutaman varovaisen askeleen lähemmäs blondia.
Poika painoi kätensä nyrkkiin hupparin taskussa astuen kuuloetäisyydelle.
"Hei Ren?" hän sanoi niin kovaa, että toinen varmasti kuulisi hänet, mutta silti uteliaisella äänensävyllä. Melkein automaattisesti käsi kävi parantamassa nopeasti värjättyjen hiusten asentoa. Hän oli aamulla sentään jaksanut kihartaa hiuksiaan hiukan ja vetänyt ne takaa ponnarille, joka kuitenkin peittyi niskaa peittävän hupun alle.
Takeru vain toivoi Renin olevan hyvällä tuulella, ettei tekisi koulun käynnistään helvettiä.
avatar
Parkkim-chan

Viestien lukumäärä : 484
Join date : 22.02.2012
Ikä : 18
Paikkakunta : Lapinjärvi

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Could you still tolerate me?

Viesti  Ru-Chan lähetetty Ti Tammi 28, 2014 3:18 pm

// Wuhhuu! Täällä ollaan Cool//

Min Ki (Ren) Choi

Vuosi oli vaihtunut ja vanha väistynyt uuden tieltä, niinkuin jokaikinen vuosi. Renistä tämä vuosi tuntui kuitenkin paljon kurjemmalta kuin viime vuosi, mutta jaksoi silti toivoa suurta käännöstä sillä olihan vuosi vasta alussaan ja lukuvuosikin vaihtui uuteen. Ehkä onni voisi sittenkin tulla takaisin hänen luokseen ja muuttaa painajaismainen alku hyvään loppuun - Eikös?
Kuitenkin häntä huolestutti lähinnä eniten Takerun näkeminen, eikä kouluun meno ollut helppoa ainakaan nyt. Hän ei varmana osaisi olla normaali toisen seurassa kaiken sen jälkeen mitä oli tapahtunut. Kuitenkin Ren oli kiltisti noussut jokaisena kouluaamuna aikaisin ja ehostanut itsensä ja mennyt ajoissa tunneille kuten rehdin oppilaan oli tapana tehdäkkin. Ren päätti nyt panostaa kouluun enemmän kuin omiin tunnevyöryihin, jotka pistivät pintaan jokaisena kouluaamuna, eikä siitä tunteesta päästy yli eikä ympäri vaikka kuinka blondi yritti.
Hän vain toivoi että ei törmäisi Takeruun, ainakaan ennenkuin hän olisi siihen valmis kunnolla.

Englannin tunnit alkoivat ja Ren, hyvän taktiikkansa ansiosta saapui tunnilla vasta kun muut oppilaat myös Takeru mukaan lukien olivat jo omilla paikoillaan, mutta kuitenkin sen verran ajoissa että ehti paikalleen joka sijaitsi mahdollisimman kaukana Takerusta ennenkuin opettaja astui luokkaan. Sekin tosin kävi hilkulle.
Tunti jatkui ja jatkui, eikä sille näyttänyt tulevan loppua. Kuitenkin puolessa välissä tuntia Ren uppoutui niin syvälle Englannin kieleen että unohti kokonaan Takerun ja sen kuinka hän yleensä vatvoi sitä miten pääsisi luokasta niin ettei Takeru häntä edes huomaisi. Sillä nämä pari päivää olivat menneet hyvin oudoissa merkeissä, Renistä tuntui kuin Takeru ei olisi edes huomannut hänen läsnäoloaan ollenkaan mikä sinänsä oli ihan hyvä juttu, ainakin Renin mielestä koska hän ei ollut vielä valmis siihen kaikkeen mitä vastaan tulisi kun hän kohtaisi toisen.
Pian tunti tuli päätökseensä ja kuten tavalista, Ren pakkasi laukkunsa hyvin nopeasti ja haihtui muiden mukana käytävälle. Kuitenkin joku esti tällä kertaa hänen lähtönsä alempiin kerroksiin ja niin Ren jäi juttelemaan erään tuttunsa kanssa.
Käytävä oli pullollaan luokista pursuavia oppilaita hetken verran kovan äänitason saattelemana ja yksi heistä oli blondin värin omaava nuorekko suloisine kasvoineen ja pinkkeine kynsineen, joka päätyi haromaan etuhiuksiaan kuunnellessan käytävän yhden ikkunan luona seisovaa poikaa jolla näytti olevan asiaa enemmän kuin laki sallisi. Reniltä puolet menivät kuuroille korville, sillä mikään ei ole niin tylsää kuin pelkän paskan jauhaminen ainakin puolituttujen suusta. Pian Renin pää pakotti nuorekon ajautumaan meneisyyksien haamujen tienoille muitelemaan niitä aikoja kun hän tapasi Takerun. Poika mutristi huuliaan hyvinkin näkyvästi, saaden kylmiä väreitä kulkemaan pitkin selkää.

Renin haaveilut taisivat tehdä tehtävänsä, saaden lopulta blonsin kivahtamaan ääneen jonka seuraksena blondin seurassa ollut poika sai ripeästi jalat alleen ja katosi oppilaiden seassa loitommalle. Ren ei sitä huomannut ja tuijottikin nyt ikkunasta pihalle purren alahuultaan. '' Vielä mä.. '', kuiskaus karkasi pojan huulilta.
Joku kuitenkin onnistui pilaamaan hänen synkistelynsä, sillä Renin korviin kantautui todella tuttu ja hyvältä tuntuva ääni, se suorastaan sai pojan henkäisemään ääneen. Tuota ääntä hän ei ollut halloweenin jälkeen kuullutkaan, muutakun tunnilla mutta senkin hyvin epäselvästi. Mitään muuta hän ei ollut salaisesti toivonutkaan kun kuulla tutun rakastavansa ihmisen äänen ja nyt se tapahtui "Hei Ren?", Takeru suorastaan rääkäisi ilmoille pienen ja ytimekkään lausahduksen päätyen heti haromaan hiuksiaan.  Ren säpsähti ja hänen silmänsä vaihtuivat siristelystä lautamalliin sekunnissa. Hänen kroppansa jäätyi värähtäen ensin pariin otteeseen kauttaaltaan, kunnes vihdoin sai pieneltä järkytykseltään kännyttyä äänen suuntaan. Näköpiiriin ilmaantui samassa Takeru, joka näytti seisovan hieman kauempana, hänessä oli jotakin erilaista. Hiukset oltiin värjätty ja tälläkertaa huolitellun näköiset. Ren suorastaan pakahtui näöstä, sillä Takeru näytti entistä söpömmältä ja tietysti komelta niinkuin silloin kun he ensimmäisen kerran olivat nähneet. Blondin suusta karkasi pari huokaisun tapaista henkäystä. Hän ei saanut silmiän irti toisesta, vaikka nyt ei ollut aika ihastelulle. Pian Ren kuitenkin heräsi transsistaan ravistaen päätään vimmatusti ja kuten tavallista otsahiukset päätyivät pörrölle.
'' Tota.. H..Hei? '', blondi uskaltautui sanomaan hetken toivuttuaan tästä. Hänen täytyi nyt koota itsensä, sillä ei tämä nyt näin voi mennä ei todellakaan. '' Sä näköjään osaat vielä puhua. '', töksäytys löysi tiensä Renin päästä suuhun ja sieltä ulos, mikä sai blondin kääntymän ympäri ja suorastaan luhistumaan käytävän lattialle. '' Ei.. Tai..Siis..Unohda..Sori! Mä en vaa.. '', lause jäätyi, sillä Renin sisällä heräsi muistot halloweenistä, jolloin poika päätyi kurtistamaan kulmansa niin kurttuun kuin vain sai, suun kaartuessa mutruun purren alahuultaan, mutta hän ei voinut sanoa mitään sillä hän aiheuttaisi vain kaaoksen ja saisi taas Takerun lähtemään nyt kun toinen oli tullut itse hänen luokseen - Mikä siis neuvoksi?

Ren jäi paikoilleen pohtimaan mikä olisi viisainta tässä tilanteessa, lähtisikö hän vain kävelemään kuni diiva paikalta? Kääntyisikö ja antaisi mojavan suukon kädellään toisen poskelle vaiko antaisi suunsa laulaa kaiken mitä mieltä mahtoi sillä hetkellä painaa? vaiko esittäisikö hän kysymyksensä halloweeniin liittyen, jotka olivat syöneet Renin lähes kokonaan sisältä käsin?
Lopulta Ren painoi kätensä korvien yläpuolelle päätään vasten, tuhahtaen hiljaa.

___________________
Sunglasses Is Ma Weapon -
it keeps my reputation
You’ll never know where I’m looking


avatar
Ru-Chan

Viestien lukumäärä : 422
Join date : 22.10.2012
Ikä : 27
Paikkakunta : Lahti

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Could you still tolerate me? [VALMIS]

Viesti  Parkkim-chan lähetetty Ke Tammi 29, 2014 9:34 am

Takeshi Miyamoto

Takerusta tuntui, että Renin kääntyminen kesti ikuisuuden, mutta lopulta kun blondi kääntyi katsomaan, tämä jähmettyi katsomaan häntä muutamaksi hetkeksi. Tämän silmät lähentelivät kooltaan tarjoilulautasta ja pari henkäystä karkasi huulilta.
Hopeahiuksinen vain katsoi tätä kysyvänä. Hän oli kuvitellut Renin vain mulkaisevan häntä ja lähtevän sitten suureleisesti tiehensä, mutta ilmeisesti Ren oli juuri nyt liian järkyttynyt siihen. Oliko hän sanonut sittenkin jotain väärin?
Lopulta blondi heräsi takaisin hetkeen ja vastasi hänen tervehdykseensä.
'' Sä näköjään osaat vielä puhua. ''
Lausahdus sai Takerun hiukan mutristamaan huuliaan, mutta ennen kuin ehti mitään vielä sanoa, Ren jatkoi pyytelemällä anteeksi ja käski unohtaa sen, mikä hämmästytti lyhyempää. Jos lähdetään siitä, miten hän oli loukannut Reniä, saisi tämä haukkua hänet maanrakoon ilman turhempia anteeksipyyntöjä. Tämä puri huultaan ja näytti jotenkin menneen sekaisin. Varmasti pari kymmentä sotajoukkoa riehui juuri blondin pään sisällä, mutta Takeru alkoi oikeasti huolestua pidemmän seotessa täysin: tämä nosti kätensä ohimoidensa läheisyyteen ja jähmettyi siihen paikkaan.
Ehkä ei ollutkaan hyvä idea mennä puhumaan Renille juuri nyt.
Poika oli jo aikeissa ottaa askeleen lähteäkseen, mutta kääntyi vielä takaisin Renin puoleen. "Tuota... Ootsä ihan okei?" hän kysyi varovasti, ettei Ren pyörtyisi tai jotain. Siitä vasta soppa syntyisi jos blondi päättäisi vetää kalpeaksi ja lyyhistyisi siihen paikkaan.
Ajatus sai pojan virnistämään hiukan huvittuneena, vaikka ei ryhtyisi pelastavaksi prinssiksi siinä tilanteessa. Joku muu saisi kantaa blondin terveydenhoitajalle. Virnistys kuitenkin hävisi pian hänen huuliltaan, koska sekaisin mennyt Ren tuskin pitäisi, jos hän vain nauraisi tässä tilanteessa. Lisäksi huomion herättäminen ei ollut suunnitelmissa. Mistäs sitä tiesi, mitä pidempi aikoi tehdä. Jos tämä päättäisi hyökätä hänen kimppuunsa (oli se sitten halaus tai tappoyritys) ja pudottaa portaista, olisivat he pian rehtorin kansliassa.
"Kun mä ajattelin, että vielä kun osaan puhua, niin voitaisiin ehkä sopia se bile-juttu..." poika selitti lauseen lopun varsin hiljaa ja laski päätään. Osa kiharista hiuksista valui hänen kasvojensa peitoksi. Häntä ei olisi huvittanut muistaa koko asiaa edes anteeksi-pyynnön aikana tai edes pyytää anteeksi ison egonsa takaa, mutta taas... Renin hän halusi takaisin. Kyseinen mahdoton yhtälö oli pyörinyt pojan päässä ennen lomaa ja palautunut taas kerran koulun alettua.
Mutta kerta kun oli aloittanut jo, niin kai se oli pakko sitten luopua jommasta kummasta. Tällä kertaa hän saisi luvan nöyrtyä ja pyytää anteeksi, vaikka harvalta hän oli koskaan anteeksi pyytänyt.
avatar
Parkkim-chan

Viestien lukumäärä : 484
Join date : 22.02.2012
Ikä : 18
Paikkakunta : Lapinjärvi

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Could you still tolerate me?

Viesti  Ru-Chan lähetetty Pe Tammi 31, 2014 12:07 pm

Min Ki (Ren) Choi

Kaksikko taisi tuijottaa tovin toisiaan ennenkuin päästiin jatkamaan. Renin tuijotus oli jokseenkin oudohkon yllättynyt, mutta Takeru vain tuijotti toista kysyvästi, mitä Ren ei taas itse huomannut ollenkaan jäätymiseltään.
Blondin töksäytys puhukyvystä taisi olla liikaa, sillä hän huomasi kuinka lauseen jälkeen Takeru päätyi huuliaan mutristamaan. Tietysti Ren oli ollut tässä tilanteessa nopeampi kerrankin ja saanut pyydettyä anteeksi töksäyttelyään, joka nähtävästi vaimensi Takerun hetkeksi. Kuitenkin Ren meni tästä aavistuksen pois tolaltaan ja päätyi suorastaan panikoimaan koko tilannetta ja suoraan vielä Takerun silmien edessä, minkä hän olisi voinut todellakin toteutta vasta kun olisi yksin vaikkapa miesten vessassa, kenties? Mutta ei, ensin hän jäätyi ja sitten hän vielä sekoaisi hopeapään edessä, mikä ei kuulostanut hyvältä alkuunkaan ja sekin ajatuksen pyrähdys käväisi Renin mielessä ennenkuin hän päätyi vauhkoamaan mitä hän seuraavaksi tekisi.

Ren mietti ja mietti, eikä huomannut alkuunkaan Takerun pois pyrkimistä, ennenkuin tämä avasi suunsa. "Tuota... Ootsä ihan okei?", hopeahiuksinen kysäisi käännyttyään takaisin blondia kohden, joka istua tökötti lattialle kädet päässään kiinni. Ren kääntyi lauseen kuullessaan kohti Takerua ja juuri kun hänen katseensa kohosi Takerun kasvoille, näki tämä toisen virneen. Renin suupielet nykivät vinhaa vauhtia kieroon hymyyn, hänen hekotellen itsekseen. Samassa blondi nousi ylös, putsasi hieman housujaan ja suoristi selkäänsä. Pian Ren haki katsekontaktia Takeruun, mutta pysyi ainakin toistaiseksi vielä hiljaa suupielien nykiessä yhä yläviistoon.Vaikka Takerun virne oli ajat sitten jo hiipunut, ilmeisesti hän oivalsi ettei nyt kannattanut laskea leikkiä, pysyi tämä tekohymy Renin huulilla silti.
Nyt blondi tiesi mitä hän teki, mutta oli kuitenkin sen verran fiksu että odotti sen oikeaa hetkeä. Hän myös piti tarkasti silmällä ympäristöään, jossa parveili vieläkin liikaa oppilaita ja yimääräisiä silmäpareja.

Tutkiessaan ympärillensä, Takeru teki aloitteen, joka nostatti Renillä niskakarvat pystyyn lähes samallatavalla kuin kissalla. "Kun mä ajattelin, että vielä kun osaan puhua, niin voitaisiin ehkä sopia se bile-juttu..." ja hänen katseensa valui takaisin hyvin hitaasti kohti Takerua, joka laski päätään ja supisti ääntään lauseen lopussa lähes olemattomiin, eikä Ren tiennyt olisiko sille ollut jatkoa vai ei. Hetken Ren puri alahuultaan odottaen jatkuiko lause vai ei, mutta kerta toinen miltein piiloutui hiustensa alle ja pieneni silmissä, näytti lause jäävän siihen. Blondi tuhahti ääneen, mutristi huuliaan aavistuksen sillä hänkään ei halunnut muistella mitä halloween pippaloissa oikein tapahtui ja mitä kaikkea sen jälkeenkin tapahtui. Hän oli saanut kyllä oivallisia lohduttajia ympärilleen päästäkseen ylös, mutta joka lohdutus kerran jälkeen hän oli valunut muiden silmien välttäessä takaisin sinne pohjamutaan vellomaan ajatellen vain Takerua ja sitä miten kaikki meni niin nopeasti pieleen. Ajatus siitä että oliko heidän suhteensa todella noin kevytkenkäistä, että siitä voisi luopua näin ''pienen'' syyn takia vai pystyisikö sen parsimaan takaisin, jos vaikka he todellakin olisi tarkoitettu toisilleen?
Siksi Ren oli pysytellyt Takerusta kaukana kunnes tietäisi vastauksen, mutta toinen pääsi hänet yllättämään ennen vastauksen aikaan saamista, mikä aiheutti Renille ongelmia koska hän halusi toimia oikein. Kuitenkin hänen oli päätettävä nyt heti mitä tehdä, ajattelulle ei juuri ollut aikaa.

Ren veti syvään henkeä ja päästi ne suunsa kautta ulos. Blondin kulmat kurtistuivat aavistuksen, huulet taipuivat alaviistoon hieman mutruun samalla kun tarttui Takerua rintakehän kohdalta paidasta kiinni suoristaen tuota kumaraan mennyttä hopeapäistä. '' Jahas, sä rupesit sitte leikkimää sarkastista vai? '', Ren totesi ääneen tuijottaesaan toista entistä vihaisemman näköisenä tai ainakin yritti olla vihainen. Ennenkuin toinen ehkä yrittäisi pyristellä tämän otteesta, Ren painoi hampaansa alahuultaan vasten voimakkaasti purren, hän nosti vapaana olevan kätensä nyrkissä ilmaan kertoakseen että kohta todellakin sattuisi, mutta päästi kuitenkin paidasta irti ja läimäytti kunnolla kummankin kätensä Takerun poskia vasten, mutristaen entisestään huuliaan kuin mököttäen. Sen jälkeen hän kolautti otsansa Takerun otsaa vasten tuntuvasti ja päästi samanaikaisesti irti tuon poskista. '' Joko sä heräsit sun ihme kusipäätranssistas?''
Ren painoi käsillään punoittavaa otsaansa, kyynel silmäkulmassa edelleen huulet mutrussa tuijottaen Takerua.
Isku todella sattui, ainakin Reniä ja se tuntui yhä hänen otsallaan, kuitenkin yrittäen unohtaa kivun ja keskitty vain Takeruun ja siihen mitä seuraavaksi oli luvassa. Blondi kuitenkin lisäsi vielä loppuun '' Siitä sait! Nyt ollaa tasoissa! ''
Pian kuitenkin kivusta sykkivä otsa sai Renin valumaan kyykkyyn hänen irvistäessä samanaikaisesti kun kädet koittivat epätoivoisesti peittää punoittavaa kohtaa, mutta katsetta hän ei suostunut hopeapäästä irrottamaan.


// Toivottavasti kelpaa.. Very Happy Tuo oli ainut hyvä idea mitä Ren voisi hyvinkin tehdä kun on sellainen neiti. //

___________________
Sunglasses Is Ma Weapon -
it keeps my reputation
You’ll never know where I’m looking


avatar
Ru-Chan

Viestien lukumäärä : 422
Join date : 22.10.2012
Ikä : 27
Paikkakunta : Lahti

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Could you still tolerate me? [VALMIS]

Viesti  Parkkim-chan lähetetty La Helmi 01, 2014 3:38 am

// Ihana Ren. En kestä! XD //

Takeshi Miyamoto

Ren oli pelottavan pitkään hiljaa, eikä hopeahiuksinen halunnut nostaa katsettaan tähän. Jos Ren päättäisi tehdä jotain äkillistä, kuten alkaa itkeä, paiskoa tavaroita tai muuten vain rynnätä jonnekin, olisi hänkin enemmän tai vähemmän huomion keskipisteenä.
Samassa blondi hengähti ja ennen kuin Takeru oli ehtinyt kissaa sanoa, niin tämä jo roikkui hänen kauluksessaan. Tämä varmaan laskettiin siihen huomion herättämiseen. Hän katsoi tätä hämmästyksestä laajentuneilla mantelisilmillään
'' Jahas, sä rupesit sitte leikkimää sarkastista vai? ''
Ren nosti toisen, vapaan kätensä nyrkkiin kuin valmiina lyömään häntä. Poika kuitenkin vain kurtisti kulmiaan ja oli juuri aikeissa pyristellä itsensä irti toisen otteesta, mutta Ren päätti tehdä sen itse. Päästyään takaisin tasajaloille poika paransi nopeasti koulupukunsa asentoa ja loi ainakin yhtä vihaisen katseen blondiin, miten tämä oli häntä tuijottanut. Vaikkakin huulen pureminen, oli vienyt vaikuttavuutta katseesta. Lyöminen olisikin ollut liian miehekästä Renille.
Jälleen, ennen kuin Takeru oli ehtinyt avata suutaan sanoakseen muutaman vähän liiankin ilkeän sanasen toiselle, oli hän jo saanut blondin käden poskilleen kirpeästi. Ren myös kolautti otsansa hänen omaansa vasten ja sai pojan horjahtamaan nojaamaan tukijalan varaan.
Hopeahiuksinen hieraisi kipristelevää poskeaan kumarassa, että hiukset peittivät jälleen hänen kasvojaan.
'' Joko sä heräsit sun ihme kusipäätranssistas?''
Hän puristi molemmat kätensä nyrkkiin vierellään ja puri hampaansa pieneen irvistykseen. "Idiootti..." hän sähähti hampaittensa välistä, mutta niin hiljaa, että kauempana olijat tuskin kuulivat mitään. Poika vain yritti hillitä itsensä, ettei löisi blondia samalla mitalla takaisin.
Takeru mulkaisi nopeasti viereisiä oppilaita, jotka hämillään kyselivät toisiltaan mitä oli tapahtunut ja saikin nämä edes hetkeksi hiljaa. Seuraavaksi ilkeän katseen kohde oli Ren, jota oli näköjään sattunut enemmän kuin häntä, tai sitten se johtui korkeammasta kipukynnyksestä. Hän oli tottunut ilmeisesti sietämään enemmän kipua kuin blondi.
'' Siitä sait! Nyt ollaa tasoissa! ''
Pojan kulmat kurtistuivat entisestään. "Ai tasoissa!?" hän ärähti ja kallisti päätään siirtäen painoaan päkiöilleen saadakseen edes vähän lisää pituutta. Hän ehkä vähätteli liiankin paljon ns. henkistä väkivaltaan, ainakin sen vertaaminen fyysiseen oli hänestä naurettavaa.
Ren kuitenkin valui pian kyykkyyn, mutta silti tämän tuijotti edelleen häntä tiiviisti. Hän vastasi tämän tuijotukseen ja siristi aavistuksen silmiään. Takeru oli varma, että hänen poskensa punottivat kuin paloauto puhumatta otsasta, mutta se vain ärsytti häntä entistä enemmän.
"Me ei olla lähelläkään tasoissa. Ainakaan tuon jälkeen..." Poskia kipristeli edelleen ja poika hieraisi niitä uudelleen kädellään pitäen edelleen katseensa Renissä. Hänen enemmän tai vähemmän vilpitön anteeksi pyytäminen ei ollut sujunut ihan hyvin.
avatar
Parkkim-chan

Viestien lukumäärä : 484
Join date : 22.02.2012
Ikä : 18
Paikkakunta : Lapinjärvi

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Could you still tolerate me?

Viesti  Ru-Chan lähetetty Ke Helmi 05, 2014 11:57 am

Min Ki (Ren) Choi

Ren koitti hillitä ajatuksensa ja mielihalunsa kaikintavoin, sillä hän ei halunnut aiheuttaa mitään suurta järjettömän päätöntä huomiota, niin että koko koulu voisi puhua siitä seuraavan vuoden putkeen - Ei todellakaan kävisi niin!
Kuitenkin ajattelemattaan hän oli nyrkkinsä pystyyn viskaissut ja aikeissa lyödä toista keskellä käytävää muiden tuijottaessa silmät lautasina ympärillä, eikä Takeru muuta kuin kurtistanut kulmiaan, mikä sai Renin tulistumaan entisestään. Hän jätti lyömis aikeensa sikseen ja tyytyi lätkäisemään kätensä tuntuvasti toisen poskille ja siitä otsalla vielä tömäyttämään toisen otsaa kohden, mikä sinänsä oli virhe Reniltä, koska ei niinkään ole kestävää sorttia tälläisessä fyysisessä tappelussa.
Blondi huomasi ennen käsiensä läiskäisyä toisen poskille, Takerun hyvin vihaisen ilmeen, mutta ei siitä sillä hetkellä voinut edes piitata.
Kun tämä pieni kohtaus oli lopuillaan ja Ren saanut ensimmäisen lauseensa suustaan pihalle puristettua sai hän vastineeksi pelkän idioottia kuvaavan sananparren, johon Ren vain tuhahti lopulta. Blondilta oli kokonaan kadonnut paikka, jossa he mahtoivat sillä hetkellä olla. Hänen edessään oli vain Takeru, ei ketään muuta ja jopa käytävän äänekäs meteli oli kadonnut pojan ympäriltä kokonaan. '' Sä olet idiootti! Idiootti! ''
Ren tuhisi hiljaa toistellen sanaa vielä mielessään suljettuaan suunsa ajoissa.

Ren sihisi tasoihin pääsystä pidellen otsaansa, hyvä ettei hän purskahtanut itkuun kivun vain yltyessä ihmeelliseksi sykkeenomaiseksi jyskytykseksi, mikä sinänsä pisti blondia lähinnä ärsyttämään koko tilanne entistä enemmän.
Takeru ilmoitti hyvin äänekkäästi "Ai tasoissa!?", koittaen saada itselleen samanaikaisesti lisää pituutta, mutta sekin taisi olla turhaa sillä Ren valui itse vastaan ja siitä vielä onnistuneesti kyykkyyn asti pidellen edelleen otsaansa, jonka punoitus ei tahtonut herpaantua hetkeksikään. Blondin tuijottaessa tiiviisti Takerua kohden sai hän pian vastauksen siihenkin ja hopeapäinen päätyi aavistuksen siristämään silmiään. Renin ilme rupesi herpaantumaan ja siitä muuttui hyvin hauskaksi väännetty irvistyksen ja virneen sekainen kuvio blondin kasvoille. Sillä häntä rupesi naurattamaan hysteerisesti toisen silmien siristely, vaikka nyt ei ollutkaan aika naureskella. Asiahan oli vakava!
Takeru keskeytti Renin naurun pidättelyn ja blondi jäätyikin pariksi sekunniksi aloilleen "Me ei olla lähelläkään tasoissa. Ainakaan tuon jälkeen...", hetken Ren tuijotti suu auki kohti Takerua, kunnes repesi hillittömään nauruun niin että koko käytävä varmana raikasi. Hän ei voinut enään pidättää sitä purkausta, vaan se oli pakko päästää ulos, hän oli saavuttanut rajansa. '' Tota,, Heh.. Kui ei olla tasoissa enään? '' , Ren onnistui lausahtamaan hiljaa, kuitenkin niin että Takeru kuuli sen niin hyvin kuin vain voi naurun seasta ja jälleen Ren jatkoi nauramistaan mille ei näyttänyt tulevan loppua.
'' Anteeks, ei tää.. Heh.. Oo naurun asia! vaan vakavaa! '', blondi totesi vielä perään haukkoen hetken henkeä kunnes repesi jälleen hirnumaan tyttömäisesti tavalliseen tapaansa.

___________________
Sunglasses Is Ma Weapon -
it keeps my reputation
You’ll never know where I’m looking


avatar
Ru-Chan

Viestien lukumäärä : 422
Join date : 22.10.2012
Ikä : 27
Paikkakunta : Lahti

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Could you still tolerate me? [VALMIS]

Viesti  Parkkim-chan lähetetty To Helmi 06, 2014 7:45 am

Takeshi Miyamoto

Heti pojan sähistessä toisen idioottimaisuudesta sai hän ihan saman kohtelun Reniltä takaisin.
'' Sä olet idiootti! Idiootti! ''
Poika oli jo huutamassa tälle takaisin, mutta hän ei halunnut herättää enempää huomiota, mitä Ren oli saanut aikaan. Ympärillä olevien oppilaiden silmät tosiaan näyttivät tarjoilulautasilta, mutta ajatelkoot, mitä lystää.

Takeru katsoi Renia vastaan edelleen tuima ilme kasvoillaan, mutta samassa blondi repesi nauruun, mikä sai hänet tällä kertaa hämmentymään. Mikä muka oli niin hauskaa!? Kohta alkoi mennä hermot blondiin, jonka oli ensin pitänyt olla niin vihainen, mutta samassa asia olikin hauska.
'' Tota,, Heh.. Kui ei olla tasoissa enään? ''
Poika kurtisti taas kulmiaan katsoessaan pidempää, joka kyykyssä edelleen nauroi loputtomasti. Hän oli jo täysin unohtanut poskien kuumotuksen ja oli lähinnä keskittynyt tappamaan toisen katseellaan. Hän jätti myös kokonaan vastaamatta toisen kysymykseen.
'' Anteeks, ei tää.. Heh.. Oo naurun asia! vaan vakavaa! ''
Ren haukkoi ilmaa keuhkoihinsa, mutta turhaan tämä yritti estää naurua purskahtamasta taas suustaan. Takeru vain pyöräytti silmiään "Tosi hauskaa..." hän tokaisi ja istui sitten toisen viereen lattialle nojaten seinään. Hopeahiuksinen huokaisi ja samassa tönäisi yllättäen Reniä kylkeen saadakseen tämän tasapainon horjumaan. Virne kohosi hänen huulilleen. Ren osasi olla aina välillä helvetin ärsyttävä, mutta ehkä hänkin voisi tämän kerran joustaa vähän. Vähän.
"Oot nyt saanut kostos. Riittääkö?" Takeru katsoi  toista hetken kysyvästi. Jos toinen haluaisi hänen vielä pyytävän anteeksi, saisi tämä pettyä tai ainakin itse pyytää myös. Sen jälkeen hän voisi pitkään harkita antaisiko vai eikö. Ihan vain kiusatakseen.
"Vaikka se olikin liikaa, niin kai me ollaan lähempänä samaa tasoa..." poika mumisi itsekseen ja mutristi huuliaan.
avatar
Parkkim-chan

Viestien lukumäärä : 484
Join date : 22.02.2012
Ikä : 18
Paikkakunta : Lapinjärvi

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Could you still tolerate me?

Viesti  Ru-Chan lähetetty Pe Helmi 07, 2014 9:31 am

Min Ki (Ren) Choi

Ren huomasi kuinka Takerun teki mieli huutaa hänelle takaisin siitä hyvästä että blondi oli mennyt häntä haukkumaan idiootiksi, mutta näytti kuitenkin hyvin hillinneen itsensä, sillä mitään ei loppupelissä tullut pojan suusta ulos vaikka Ren vähän sit odottelikin miettien Takerun luonnetta.

Takeru ei tainnut liiemmin pitää Renin nauramisesta ja näytti sen hyvin selvästi myös blondille itselleen, mutta Ren ei osannut hillitä nauruaan sillä mieleen tuli aina se silmien siristely, joka pisti toisen naurun jatkumaan.
pari lausetta saatuaan pihalle, toiseen Takeru ei edes viitsinyt vastata vaan loi tappavia katseita blondia kohden ja Ren tiedosti oikein hyvin päässään mistä oli kyse, mutta ei osannut tuoda sitä julki niinkuin olisi pitänyt.
Hetki taisi mennä ennenkuin Takeru tokaisi Renin loputtomalle naurulle "Tosi hauskaa...", istuutuen sitten blondin vierelle nojautuen seinää vasten. Äkkinäinen huokaus johti Takerun tönäisemään Reniä kylkeen niin että blondin tasapaino horjui huikeisiin lukemiin ja sai lopulta tämän kaatumaan takapuolelleen lattialle, vaikka pudotus ei ollutkaan mikään päätä huimaava aiheutti se kuitenkin pientä kirpaisevaa hetkellistä kipua blondin takapuolessa ja lähinnä häntäluun seutuvilla. '' Au! Hei kiitti!'', Ren irvisti kohti Takerua vierellään jääden sitten tuijottamaan Takerun hopeisia hiuksia. Vaikka hän ei tuolle ääneen sanonutkaan mitään, mutta Renin mielestä hopea sopi täydellisesti Takerulle ja päätti tämän värin olevan Takerun yksi lempiväreistä pienessä mielessään.
Ajatuskuplan rikkoi Takerun ääni "Oot nyt saanut kostos. Riittääkö?", samalla luoden kysyvän katseen blondia kohden hetkellisesti. Ren tuijotti takaisin hieman kysyvään sävyyn myös, sillä hänestä tämä ei ollut kosto vaan lähinnä herätys.
Kuitenkin blondi oli hitaasti toimivaa sorttia ainakin nyt ja Takeru ehti jälleen avata suunsa tälläkertaa tosin mutinan muodossa "Vaikka se olikin liikaa, niin kai me ollaan lähempänä samaa tasoa...'', mutristaen huuliaan.
Ren seurasi toisen huulten liikkeitä keskittyneesti, mutta kuuli kyllä hyvin mitä toinen mutisi ja lopulta nosti katseensa kohti toisen silmiin huokaisten kevyesti. Ilman mitään ajattelematta Ren kietoi kätensä Takerun kaulan ympärille halatakseen.
'' Ensinnäkin se ei ollu kosto ja toisekseen se ei ollu liikaa! Mut anteeks. '', kuiskaus karkasi blondin huulilta painaen huulirasvalla kuorrutetut huulensa suukon omaisesti hopeapään poskea vasten edelleen roikkuen toisen kaulassa kiinni.

'' Mä en halua olla erossa enää susta... Tää on ollu tosi vaikeeta. '', Ren totesi suukkonsa jälkeen hieman etääntyen Takerusta hymähtäen hiljaa painaessaan katseensa lattiaa kohden jättäen kuitenkin kädet hopeapään olkapäille lepäämään.

___________________
Sunglasses Is Ma Weapon -
it keeps my reputation
You’ll never know where I’m looking


avatar
Ru-Chan

Viestien lukumäärä : 422
Join date : 22.10.2012
Ikä : 27
Paikkakunta : Lahti

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Could you still tolerate me? [VALMIS]

Viesti  Parkkim-chan lähetetty La Helmi 08, 2014 12:12 pm

Takeshi Miyamoto

Renin pyllähtäminen lattialle suorastaan piristi Takerun päivää. Ainakin äskeisen jälkeen. Tuo oli vielä pientä verrattuna siihen, että blondi oli juuri lyönyt häntä keskellä koulun ruuhkaista käytävää. Ihme, ettei kukaan ollut hakenut Gackt-san'ia paikalle kera muutaman poliisin.
'' Au! Hei kiitti!''
Poika vain virnuili toiselle vastaukseksi. "Ole hyvä", hän lausahti hiukan omahyväisesti, mutta jätti sen ilkeyden pois. Ainakin yritti parhaansa mukaan jättää.

Hän sai Reniltä samanlaiset kysyvän katseen takaisin kysymyksen jälkeen. Ennen kuin tämä ehti mitään tehdä, hän sai sanottua vielä toisen lauseen perään, jonka jälkeen blondi hyökkäsi jälleen hänen kimppuunsa. Tämä kietoi kätensä hänen kaulalleen ja painoi huulirasvan peittämät huulensa hänen poskeaan vasten, mistä jäi tahmea kohta iholle.
'' Ensinnäkin se ei ollu kosto ja toisekseen se ei ollu liikaa! Mut anteeks. ''
Poika pyyhkäisi hihallaan huulirasvaa poskeltaan. Ei Renin sentään noin imeläksi olisi tarvinnut heittäytyä. Takeru yritti pieneleisesti hiukan työntää pidempää kauemmas. Jos hän aina saisi tällaisen kohtelun, miettisi hän ensi kerralla kaksi kertaa ennen kuin menisi pyytämään toiselta mitään anteeksi.
'' Mä en halua olla erossa enää susta... Tää on ollu tosi vaikeeta. ''
Takerusta tuntui, että seuraava tauko olisi paikallaan, jos hän menisi sanomaan, ettei pari kuukautta ollut tuntunut ihan niin kamalilta, ja että Ren ylidramatisoi asioita. Hän siis pysyi hiljaa, taputti vain blondin päälakea kevyesti ja hymyili ymmärtävästi. Hän ei halunnut samaa käsittelyä poskilleen heti perään. Toisen huulet olivat parempi vaihtoehto koskettelemassa poskien ihoa.
"Joudut kestämään pari kuukautta lisää, jollet nyt päästä irti musta ja lopeta tuota lirkutusta", poika heilautti nopeasti kädellään toisen käden pois olaltaan. Hän tarttui nopeasti blondin kauluksesta vetäen tämän lämpimään suudelmaan kuin sulkeakseen tämän suun edes hetkeksi. Ainakin blondi käytti samaa huulirasvaa kuin ennenkin.
Takeru painoi Renin tiukasti seinää vasten keskeyttämättä suudelmaa kertaakaan ja keskittyen vain ja ainoastaan tämän ihaniin huuliin. Hän nuolaisi vaaleanpunaista alahuulta päästäkseen hyväilemään blondin kieltä, vaikka huulirasvan ällö maku maistui hänen suussaan. Tavallaan hänellä oli ollut ikävä tuota makua, mutta aika oli kullannut senkin.
avatar
Parkkim-chan

Viestien lukumäärä : 484
Join date : 22.02.2012
Ikä : 18
Paikkakunta : Lapinjärvi

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Could you still tolerate me?

Viesti  Ru-Chan lähetetty Ke Helmi 12, 2014 1:57 pm

Min Ki (Ren) Choi

Takapuolta pisti inhottava kipu, mutta Ren piti hillitysti turpansa tukossa, sillä aivan varmasti hän olisi tästäkin voinut metelin nostaa kun hänen kallisarvoista takapuoltaan oli sattunut, eikä kipu ihan mikään pieni ollut. Ren kun oli yhtä herkkä kuin posliininukke tai niin hän itse sen kuvitteli ainakin. Ren sai Takerun vain virnuilemaan koko touhusta vaikka blondi koittikin olla sanoissaan hieman sarkastinen, mikä nähtävästi meni puihin.

Ren kurtisti kulmiaan Takerun pyyhkiessä huulirasvan jäänteitä poskensa pinnasta hihallaan. '' Just joo, pyyhit sitte senki pusun pois! '', blondi tuhahti hiljaa mutristaen huuliaan pienesti, saaden posket hieman pullottamaan.
Takerun hienovarainen kauemmaksi töniminen sai blondin murahtamaan kuin koira konsanaan, mutta siirtyi toisen tahdosta aavistuksen kauemmaksi. Hän ei jaksanut siitäkin vielä vääntää kättä hopeapään kanssa kun muutenkin näytti olevan niin vaikeaa jollakin tasolla.
Renin möläytys siitä ettei halunnut toisesta olla erossa, ja että pari kuukautta oli ollut todella raastavaa, ei nähtävästi ainakin hopeapään naamasta lukemalla tainnut siltä tuntua. Ren kyllä huomasi toisen ilmehdinnät ja kurtisti jälleen kulmiaan pysyen kuitenkin ainakin toistaiseksi hiljaa silmäkulmiin ilmestyen hyvin huomaamattomat kyyneliä muistuttavat pisarat, kulmat valuen entistä kurtumpaan. '' Hmph. ''
Takerun käden painuessa blondin päätä vasten pariin kertaan taputuksen muodossa, sai Renin hieman virnistämään kuitenkin hyvin elottomaan sävyyn. Hopeapään hymy ymmrryksen merkeissä ei tehnyt blondiin vaikutusta, eikä siksi päätynyt moista edes huomioimaan, vaan jäi miettimään sitä mitä Takeru olisi pään taputuksen sijaan hänelle sanonut.

Ajatuksen jälleen riisti Takerun ääni "Joudut kestämään pari kuukautta lisää, jollet nyt päästä irti musta ja lopeta tuota lirkutusta" ja samassa Renin käsi toisen olkapäältä valui lepotilassa ollessaan suoraan lattialle. Ren tuijotti hetken kättään ja sitten Takerua suu raollaan, kunnes mutristi huuliaan. '' Öö.. Just? '', blondi sulki kätensä syliinsä ja tuijotti hopeapäistä kohden suu sinetöitynä. Mielessään blondi raivosi kuin päätön kana ja polki maata jalallaan laukoen sekaan pahimpia kirosanoja mitä hän vain uskalsi edes mielessään lausua.

Ennenkuin blondi oli päättänyt mitä seuraavaksi sanelisi, huomasi hän kuinka hopeapää oli tarttunut hänen kauluksestaan kiinni ja pian tunsi tutut huulet omillaan. Mumahdus kantautui suudelman keskeltä ja sekin vain blondin ansiosta. Hetken hän räpytteli silmiään hämmennyksen keskellä, kunnes lopulta automaattisesti sulki ne ja vastasi toiselle. Suudelma tuntui samalta kuin silloin joskus, blondi ei edes muistanut milloin he viimeksi ylipäätään olivat edes pussanneet kunnolla. kuitenkin hän tulisi aina muistamaan sen millainen suutelija Takeru oli ja miltä toinen maistui. Tunne vei mukanaan ja suorastaan huumasi Renin. Hetken blondi ehti nauttia olostaan kunnes tunsi seinän selkäänsä vasten, johän hänet oli painettu, se oli uutta. Kuitenkin hänen keskittymisensä pysyi tällä kertaa hyvin vain suudelmassa, mikä näytti muuttuvan tiuhaavauhtia kielisuudelmaksi ja senkin aloitteen teki Takeru. Pian myös Renin suussa maistui tämä blondin suosima huulirasva ja se maku ei ollut mikään herkku. Ren ei kuitenkaan halunnut siitä välittää, vaan pysyä tässä hetkessä, tässä tilanteessa pitkään jos vain mahdollista. Hänelle oli myös yks ja sama mitä muut matoivat ympärillä tai ohi mennessään heistä ajatella, Renin mielestä heidän suhde ei kyllä ollut mikään salaisuus ikinä, kai?

Kuitenkin blondilta jäi eräs hyvin tärkeä asia huomaamatta, hän oli lakannut hengittämästä siitä lähtien kun heidän huulet olivat toisensa kohdanneet ja kuten tyypillistä hyvin äkkiä tulee vaihe jolloin on pakko päästä hengittämään ja niin Ren onnistui rikkomaan senkin suudelman päästäkseen saamaan happea, jota päätyikin haukkomaan oikein urakalla niin pitkän pidätyksen jälkeen. '' Sori,. '', hengästyminen oli hurja ja sai blondinkin ihmettelemään. Ren hieman etääntyi hopeapäästä painaen päänsä alaviistoon peittääkseen punoittavat poskensa otsahiusten varjoon.

___________________
Sunglasses Is Ma Weapon -
it keeps my reputation
You’ll never know where I’m looking


avatar
Ru-Chan

Viestien lukumäärä : 422
Join date : 22.10.2012
Ikä : 27
Paikkakunta : Lahti

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Could you still tolerate me? [VALMIS]

Viesti  Parkkim-chan lähetetty La Helmi 15, 2014 4:08 am

Takeshi Miyamoto

Ren ei tainnut tykätä siitä, että hän pyyhki huulirasvan jämät poskeltaan ja tuhahtikin.
'' Just joo, pyyhit sitte senki pusun pois! ''
Poika kurtisti kulmiaan ja kääntyi sitten katsomaan blondiin, jonka huulet olivat mutrussa ja posket pullollaan. "Ihan sama", hän mumisi ja vastasi toisen huulien mutristamiseen samalla mitalla. Ei yhden huulivoiteen pois pyyhkiminen voinut kaataa maailmaa. Tai no, Renin maailman sai kaadettua paljon pienemmälläkin.
Blondi siirtyi kauemmas hänestä pienellä työntävällä eleellä. Tosin ei tämänkään Renin mieleen ollut, ja tämä ilmaisikin sen murahduksella.

'' Öö.. Just? ''
Oli vastaus Reniltä hänen uhkaukseensa, mutta tämän ilme kertoi kuinka vihainen tämä olikaan. Blondi risti kätensä rinnalleen ja tuijotti häntä kulmien alta suu kiinni. Ehkä hänen olisi pitänyt vain pysyä hiljaa ja tottua taas siihen, ettei Renille pitäisi sanoa kaikkea, mitä tuleekaan mieleen. Hän pyöräytti silmiään, ennen kuin otti kiinni toisen kauluksesta.
Hänen tosiaan pitäisi pyytää Reniä vähentämään huulirasvan käyttöä, koska sen keinotekoinen maku ällötti poikaa. Tai sitten se oli vain tottumuskysymys.
Ren vastasi suudelmaan saaden hopeahiuksisen vain innostumaan. Siitä oli yli kaksi kuukautta kun hän oli viimeksi suudellut toista, joten kai hänellä oli oikeus nauttia tämän pehmeistä huulista jälleen.
Suudelma kuitenkin keskeytyi blondin vetäytyessä ottamaan lisää happea keuhkoihinsa. '' Sori,. '' Takerukin henkäisi muutaman kerran saadakseen hengityksensä tasaantumaan ennen kuin sanoi mitään.
"Syytä ollakin", poika naurahti ja jäi katsomaan Reniä, jonka yritti peittää punastumistaan etuhiusten alle. Hän vain siirsi kevyesti blondeja hiuksia sormillaan. "Kai me ollaan taas sovussa?"
Takeru tarttui toisen käteen ja nousi samassa itse seisomaan eleenä auttaa blondikin ylös lattialta. Pieni virne kohosi pojan huulille tämän avatessa taas suutaan nauraen.
"Lintsataanko ensi tunti?"
avatar
Parkkim-chan

Viestien lukumäärä : 484
Join date : 22.02.2012
Ikä : 18
Paikkakunta : Lapinjärvi

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Could you still tolerate me?

Viesti  Ru-Chan lähetetty Ma Helmi 17, 2014 1:38 pm

Min Ki (Ren) Choi

Ren sai takaisin samalla mitalla hopeahiuksiselta huulien mutristelusta ja sekös vain lisäsi hetkellisesti Renin mutristelua. Ikäänkuin hän olisi lähtenyt kilpasille toisen kanssa siitä kumpi saa huulet enemmän mutrulleen vaikka se ei kyllä ihan tarkoitus ollutkaan. Okei, ehkä Renillä heräsi pieni kilpahenkisyys syvällä sisimmässään siinä vaiheessa, mutta sekin sammui yhtä nopeasti kun oli tullutkin sillä Takeru tokaisi päätteeksi tylyn ilmauksen suustaan, joka sinänsä pisti hieman hämmästyttämään blondia. '' Sä oot iha.. '', kuitenkin jätti lopun sisälleen ja virnisti vain leveästi.

Takeru ei kyllä yhtään ajatellut sitä mitä suustaan päästi ja sai usein blondin hieman närkästymään, vaikka Renin kyllä oli itselleen myönnettävä että se oli yksi Takerun hyviä puolia eikä suinkaan huonoihin kuulunut. Kuitenkin hän jaksoi aina vain yllättyä hopeahiuksisen kaverinsa ilmauksista jokaisella kerralla aina vain yhtä paljon, vaikka luulisi jo näinkin pitkän tuntemuksen myötä tottuneen siihen, Kai se vain tuli blondilta luonnostaan nämä eriskummalliset mulkaisut ja tuhahtelut toisen suorasukaisuudelle. Vääryyttä mahtoi olla ilmassa ja kuten tavallista blondi ei osannut niitä korjata oikein.
Takerun silmein rullailu kertoi Renille paljon, mutta ei sen kummemmin siihen kerinnyt ajatuksiaan upottaa mitä se tälläkertaa meinasi, kun toinen oli jo kiinni hänen kauluksessaan. Ren hyvin tiesi että Takeru ei tykännyt yhtään blondin käyttämästä huulirasvasta ja se toisaalta vain lisäsi Renin halua käyttää sitä ihan vain kiusatakseen toista. Kyllä blondi omisti hyvänmakuisiakin huulirasvoja, mutta käytti niitä harvoin sillä ne ei juurikaan hänen huulilleen mitään vaikutusta antaneet, jos makua ei ota huomioon.

Vastaus taisi olla ainakin tälläkertaa hyvä ja juuri sopivasti ajoitettu, sillä Ren tuntui hyvin tiedostavan Takerun innostuksen ja jopa tuntemaan sen omilla huulillaan. Tieto tästä sai nuoren hymyilemään hetken suudelman keskellä ennenkuin tosiaan teki itse aloitteen tauolle. Happi kun oli päässyt pidättelyn takia loppumaan hyvinkin nopeasti. Hengästyminen oli hullun kuuloista ainakin blondin suunnalta, mutta Takeru ei tainnut siitä juurikaan kärsiä. Anteeksi pyydettyään Ren painoi päänsä alaviistoon peittääkseen punoitustaan, mutta aivan turhaan sillä Takeru totesi "Syytä ollakin" ja naurahti perään ja siirsi kevyesti Renin etuhiuksia syrjään ja jatkoi puhumista tälläkertaa kysymyksen muodossa. "Kai me ollaan taas sovussa?". Ren jäätyi aloilleen eikä ollut uskoa kuuloaan alkuunkaan - Takeru nauroi ja vielä kysyi jotain tuollaista?
Blondi ei uskonut ja nosti päänsä tämän takia, jotta näki millainen ilme Takerulla mahtoi olla kasvoillaan - oliko tämä kenties joku jäynä?

Renin katse pehmeni saavutettuaan Takerun kasvot ja hymähti ujohkosti, vaikka blondilla oli aivan toisenlainen menetelmä mielessään. Lopuksi hän päätyi ensin ravistamaan päätään ajateltuaan kuinka tyhmästi meni tekemään ja sitten perään nyökkäyksiä '' Joo, sovussa ollaan. '', blondi tokaisi nyäkyttelyn lomassa, huulille leviten leveä hymy.
Hänestä tuntui kuin kaikki se raskas murehtimisen ja tunteiden outo sekainen soppa olisi kadonnut painamasta mieltä. Tunne oli taivaallinen, eikä hän saanut juuri sillä hetkellä silmiään irti Takerusta. Renin huomaamatta Takerusta oli tullut näiden yli kahden kuukauden aikana mitä he olivat olleet erossa entistä komeampi ja söpömpi samaan aikaan ja tämä kaikki oli mennyt Reniltä ohitse kokonaan ja vasta nyt hän sen tajusi. Pieni pettymisen huokaus karkasi pojan huulten välistä, joista puoliksi oli kadonnut huulirasvat. Ren palasi maanpinnalle, kun Takeru tarttui häntä kädestä kiinni ja nousi ylös samanaikaisesti eleenä auttaa blondi lattialta myöskin ylös. Tietenkin Ren nousi toisen avustuksella pystyyn ja putsasikin nyt housujaan.

Blondi ei huomannut toisen virneen poikasta kun keskittyi siistimään housujaan vähän liiankin huolellisesti. Nauru kuitenkin sai Renin katseen kääntymään jälleen Takeruun, joka naurunsa seasta lausahti "Lintsataanko ensi tunti?"
Pitempi tuijotti hopeapäätä hetken hiljaa, hymähti sitten todella innokkaasti ja nyökkäsi myöntyvästi toisen ehdotukselle sulkien kätensä selkänsä taakse ristiin kaartuen hieman eteenpäin Takerun edessä ja painoi pikaisen suukon toisen poskelle. Blondi pyörähti ketterästi paikoillaan ympäri ja naurahti. '' Mitä me sitten tehdään ja minne mennään? '', hän kääntyi katsomaan hopeahiuksista, edelleen huulillaan roikottaen leveää hymyään.

___________________
Sunglasses Is Ma Weapon -
it keeps my reputation
You’ll never know where I’m looking


avatar
Ru-Chan

Viestien lukumäärä : 422
Join date : 22.10.2012
Ikä : 27
Paikkakunta : Lahti

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Could you still tolerate me? [VALMIS]

Viesti  Parkkim-chan lähetetty To Helmi 20, 2014 7:28 am

Takeshi Miyamoto

Ren vastasi myöntävästi hänen kysymykseensä ja loi huulilleen leveän hymyn, johon sai samanlaisen vastauksen häneltä. Blondi jäi hetkeksi vain katsomaan häntä. Takeru oli jo sanomassa toiselle siitä, mutta koska tämän näytti miettivän parhaillaan ainakin kymmentä asiaa samaan aikaan, ei hän halunnut keskeyttää tämän mietteitä. Hopeahiuksisen piti vain tottua taas Renin jäätämiseen joissain tilanteissa.
Ren putsasi housujaan noustuaan lattialta pojan avustuksella. Vasta hänen avatessa taas suunsa päästi blondi katseensa irti housuistaan ja vastasi kysymykseen muutaman sekunnin tuijotuksella. Tämä hymähti sen jälkeen ja nyökkäsi, mikä tosin hämmästytti Takerua hiukan. Hän olisi kuvitellut Renin kieltäytyvän, koska otti koulun joskus liiankin tosissaan. Tai ainakin Takerun mielestä. Ren saattoi ottaa koulun vain normaalin oppilaan asenteella, toisin kuin hän joka ei jaksanut stressata koulusta lainkaan.
Blondi painoi tyttömäisen suukon hänen poskelleen, mikä sai pojan hiukan punastumaan, mutta ei ehtinyt välittää siitä kun pidempi oli jo kääntynyt ympäri. Onneksi huulirasva oli kulunut jo toisen huulilta niin hänen ei tarvinnut taas pyyhkiä rasvaisia jälkiä poskiltaan.
'' Mitä me sitten tehdään ja minne mennään? ''
Ei hän ollut vielä sitä ehtinyt miettiä, joten hopeahiuksinen otti vain muutaman nopean askeleen Renin vierelle ja avasi suutaan.
"En mä tiedä. Päätä sä", hän tokaisi ja kaappasi samalla toisen käden tämän selän takaa puristaen sitä kevyesti omassaan. Hän naurahti ja leveä hymy jäi keikkumaan pojan huulille. Pääasia oli, ettei hänen tarvitsisi mennä tunnille vaan voisi viettää tunnin aikaa blondin kanssa.

// sori, vähän lyhyt... :(//
avatar
Parkkim-chan

Viestien lukumäärä : 484
Join date : 22.02.2012
Ikä : 18
Paikkakunta : Lapinjärvi

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Could you still tolerate me?

Viesti  Ru-Chan lähetetty To Helmi 20, 2014 1:48 pm

Min Ki (Ren) Choi

Takeru näytti söpöltä kun hymyili aidosti, vaikka blondilla olikin vaikeuksia erottaa feikki aidosta. Renin päässä pörräsi tosiaan monia kymmeniä aatoksia ja siksi varmaankin jäätyi toista tuijottamaan pidemmäksi aikaan kuin oli tarkoitus. Takeru oli siitä kaiketi huomauttamassa, mutta jätti asian sikseen ja antoi ihme kyllä blondin pörrätä hetken aatoksiensa parissa. Ren kyllä huomasi sen ja vaivihkaa lisäsi sen ajatustensa maailmaan hymy noussen hetkellisen vakauden tilalle.
Oliko Takerussa kenties tullut pieniä muutoksen poikasia ilmaan parin kuukauden ''tauon'' jälkeen vai eikö hopeapää jaksanut blondia keskeyttää? Ren tuumi hetken sitäkin, mutta upposi kuitenkin jälleen muille teille.

Vihdoin parivaljakko oli päässyt lattian tasosta ylös ja Ren kuten aina tarkka vaatteistaan ollen putsaili niitä vauhdikkaasti pölyn peitosta. Voisi luulla että blondilla oli todella tarkka näkö tai jotain, kun hänestä ainakin tuntui että housuissa oli kilo hienon hienoa pölyä mukana, kun lattialta pääsi nousemaan. Vaikka todellisuudessa hänen housuissaan ei yksinkertaisestikkaan näkynyt päälle päin yhtään mitään. Kaiketi vain Renin korvien välissä tämäkin asia yti.
Renin keskytti Takerun kysymys, johon hetkellisen tuijotuksen lomassa päätyi vastaamaan, mikä pisti nähtävästi Takerua hämmästyttämään ainakin ilmeestä päätellen, johon Ren ei kuitenkaan mitään sanonut.
Pusun annettuaan hopeapäisen pojan poskelle, päätyi tuo punoittamaan kasvoilta sen verran että se pisti Renin hieman hytkymään pientä naurahdustaan pidätellen. Ettei vain Takeru pääsisi siitä hänelle mitään sanomaan.
Ren pyörähteli ympäri useamman kerran ensimmäisen kerran jälkeen ja näytti päälle päin hyvin iloiselta vaikka sisällä vähän mahtoikin velloa oudohko tunnemöykky, Siitä Ren kuitenkin piti yliotteen ja ei antanut sen näkyä kenellekkään etenkään Takerulle. Hän voisi sen purkaa vasta kun olisi yksi, siis todellakin yksin ettei vain kävisi hassusti.

Pian Ren kysäisi innosta puhkuen mitä he mahdollisesti tekisivät tai ylipäätään minne he menisivät ja juuri kun Ren oli saamansa silmänsä takaisin Takerua kohden, tämä ripein askelin ilmestyi blondin vierelle ja avasi suunsa, josta karkasi tuttu ääni "En mä tiedä. Päätä sä", kaapaten salakavalasti Renin toisen käden ja puristi sitä kevyesti omallaan. Leveän hymyn ja naurahduksen myötä Ren ei voinut muuta kuin yhtyä siihen ja hänellekkin jäi kuin automaattisesti pieni hymy huulilleen keikkumaan. Ren painoi vellovat tunteensa syvälle sisimpäänsä ja antoi nyt vain ilon ja onnellisuuden tunteen tulvia sisällään jopa ulos asti. Hänen teki mieli huutaa pitkin käytäviä kuinka asiat olivatkin menneet taas todella hyvin kuntoon, mutta hillitsi nyt kuitenkin sen verran itseään ettei moista suoritusta viitsinyt tehdä.
Ren loi hymyssä suin katseen vierelleen Takeruun ja lähti sitten astelemaan hilpein askelin kohti aulaa, tietysti ensin kohdaten parit rappuset.
'' Me mennään pihalle, koska siellä on hyvä sää ja aurinkoki paistaa! Muusta en sitte tiiäkkään. ''

___________________
Sunglasses Is Ma Weapon -
it keeps my reputation
You’ll never know where I’m looking


avatar
Ru-Chan

Viestien lukumäärä : 422
Join date : 22.10.2012
Ikä : 27
Paikkakunta : Lahti

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Could you still tolerate me? [VALMIS]

Viesti  Sponsored content


Sponsored content


Takaisin alkuun Siirry alas

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa