I'm so fucking dead [VALMIS]

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas

I'm so fucking dead [VALMIS]

Viesti  Samirix lähetetty Pe Tammi 03, 2014 2:55 pm

//Ru-chan Kevinin ja Parkkis Takerun kanssa tänne näin~ :DD//

Sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Akiharu ”Miku” Tsukiyama

Pikku hiljaa Miku alkoi heräillä ja aluksi hän ei tuntenut mitään muuta kuin sen, että jonkinlainen lämpötyyny oli vieressään ja yritti painautua paremmin sitä lämmönlähdettä paremmin, mutta kun hän nosti päätään pienesti, niin sitten se kamala kipu iski häneen. Päätä jomotti sellaiseen tapaan ettei mitään rajaa. Ihan kuin joku takoisi jollain moukarilla häntä päähän. Vielä vähän unenpöpperössä oleva Miku irvisti samalla kun möngersi jotain unisena ja painoi päätään tyynyyn yrittäen saada itsensä uneen tai jotain. Kunhan se saakelinmoinen kipu katoaisi taianomaisesti pois. Kipu poltteli hänen koko kehossaan. Se saattoi johtua siitä kuinka hän oli saattanut kompuroida loppu illasta, mutta minkäänlaista muistikuvaa siitä hänellä ei ollut. Oikeastaan Miku ei muistanut loppu illasta mitään. Eipä siinä halunnut ajatella tai muistella yhtikäs mitään, kun päätä särki todella paljon. Pelkkä ajatteleminen tuntui siltä että hänen pääkoppansa tuntui räjähtävän ihan kohta. Joten hän päätti olla ajattelematta mitään ja puristi silmänsä kiinni. Ehkä hän voisi nukahtaa uudestaan ja herätä myöhemmin niin ettei enää sattunut niin paljoa.

Miku makasi sängyssään, mutta ei ollut yksin siellä, koska hän oli sammunut sänkyynsä erään toisen kanssa. Nuorukaisella itsellä ei ollut vielä minkäänlaista tietoa siitä, että missä oli, mutta halusin tämän helvetinmoisen kivun pois. Asiaa ei auttanut se miten kaiken sen kivun lisäksi hän alkoi voida pahoin. Ehkä oli järkevintä mennä vessaan tässä vaiheessa, koska Miku ei haluaisi siivota jälkiään sitten jälkikäteen, joten vessaan meno oli hyvä idea. Sängystä nouseminen ei kylläkään houkuttanut häntä, mutta pakko se kai oli noustava. Vessan pönttö oli paras kaveri. Joten Miku yritti nostaa itsensä ylös sängystä, mutta ei jaksanut nostaa kehoaan, kun se tuntui painavan monta tonnia. Joten hän päätti vierähtää ympäri sängyn reunalle ja sitten nousta ylös, mutta jokin meni vikaan. Nimittäin hän ei odottanut sängyn reunan olevan niin lähellä, jonka seurauksena kohta kuului ensiksi ylimääräinen rääkäisyä muistuttava äännähdys, mutta loppujen lopuksi pojan kurkusta karkasi hyvin käheä ääni ettei hän rääkäissyt kovinkaan kovaan edes ja sen jälkeen muksahdus. Tai sitten se olikin toisinpäin, koska Miku ei aluksi huomannut putoavansa sängystä. Kumminkin kipu poltteli ikävästä hänen takaraivossaan ja yritti avata silmiään, mutta siellä tuntui olevan liian kirkasta. Ylimääräistä valitusta kuului lattialta, mutta siitä ei saanut mitään selvää. Miku yskähti muutaman kerran ja alkoi ryömiä lattialla kohti vessaa. Silmät alkoi pikku hiljaa pysyä auki ja puolkuollut nuorukainen jatkoi matkaansa. Hän ei huomannut sitä seikkaa ettei hänellä ollut housuja edes jalassa. Tekovereen sotkettu paita oli kyllä päällä, mutta housut olivat kadonneet jonnekin huoneen lattialle varmaan. Poika halusi vain päästä sinne saakelin vessaan, joka tuntui olevan monen kilometrien päässä hänestä.

Mikulla ei ollut myöskään mitään hajua siitä, että paljonko kello oli tai edes mikä päivä oli. Mutta sellaista ei mietitty sillä hetkellä, kun tuntui siltä että kuolisi tähän kamalaan päänsärkyyn ja kaikkeen muuhun. Mikun raahautuminen näytti erittäin huvittavalta, kun hän eteni etanan vauhtia lattialla ja se otti voimille todella paljon. Olo oli aivan kauhea, että hänestä tuntui siltä että hän kuolee kohta. Tai sitten hänestä todellakin tulee jonkinlainen zombi ja alkaa popsimaan muiden aivoja. Jos hänellä ei olisi niin kamalaa krapulaa, niin hän olisi nauranut ajatukselle, mutta sillä hetkellä häntä ei naurattanut yhtään. Ehkä vähän, mutta naurun pyrähdys ei karannut pojan huulilta.

//Jaa seuraavaksi on Ru-chanin vuoro otaksun? :D//


Viimeinen muokkaaja, Samirix pvm La Tammi 11, 2014 9:08 am, muokattu 1 kertaa
avatar
Samirix

Viestien lukumäärä : 407
Join date : 19.12.2011
Ikä : 25
Paikkakunta : Tampere

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: I'm so fucking dead

Viesti  Ru-Chan lähetetty Su Tammi 05, 2014 6:17 am

// Täällää ollaaann! :DPienen kuoleman jälkeen ^^' //

Sunghyun ''Kevin'' Woo

Valo näytti purkautuvan erään huoneen ikkunasta suoraan ruskeatukkaisen pojan naamalle, jonka seurauksena Kevin päätyi venyttelemään kroppaansa melko leveähkösti, tosin se rajoittui siihen kun nuorukainen osui kädellään vierelleen, johonkin sellaiseen jota ei todellakaan siinä pitänyt olla, ei näin aikaisin aamulla ja hänen mielestään kyllä yleensä vietti yönsä ihan rauhassa yksin. Voisiko se olla tyyny? Kevin ei jaksanut vaivautua avaamaan silmiään vaan käänsi kylkeään kasvot kohti sängyn reunaa. Hän oli tiedoton kaikesta.
Kevin pääsi yllättävän nopeasti jälleen uneen saatuaan itsensä peiton alle valolta suojaan. Ihana pimeys ja niimpä Kevin oli hautautunut peiton alle. Vaikka pää ei toisella juuri nyt toiminut kuten pitäisi hänen kroppansa kyllä tiedosti että vieressä oli joku ja niimpä Kevin päätyi hetkellisesti kietomaan kätensä Mikun ympärille, mutta sekin kesti vain pienen tovin nuoren pyörähtäessä toiselle kyljelle kääntäen selän Mikua kohden. Ilmeisesti tämän jälkeen Miku päätti herätä rajuun pään jyskytykseen ja loppujen lopuksi keräsi itseään maasta ensin rääkäistessään siihen malliin ettei mitään rajaa ja perään kova muksahdus. Kevin heräsi siihen ja sai siinä vaiheessa sätkyt ja loikkasi ylös sängyssä. Nyt tämä raukka ruskeatukkainen nuorehko poika seistä tökötti sängyllä hengittäen raskaasti katse vaeltaen ympärillä. '' Mitä helvettiä! ''
Samassa lattialla liikkui joku ja Kevinin katse liimautui siihen. Se oli Miku, joka näytti tekevän kuolemaa vai kenties olikin jo kuollut ulkonäöstä päätellen. Kevin kyllä itsekkään ei mikään ruusunen juuri sillä hetkellä ollut.
'' Tota, Miku.. Ootsä elos? '' Kevin laskeutui samanaikaisesti istumaan sängylle peitto ympärillään, hinaten itsensä lähemmäksi sängyn laitaa. Kevinistä näky oli hyvin hyvin pelottava ja sai tämän hieman epäröimään miten pitäisi toimia. Hetken hän pohti toisen kuntoa, kunnes järkyttyi jälleen.

Se iski kuin salama kirkkaalta taivaalta suoraan Kevinin takaraivoon, nimittäin nyt hän hoksasi istuvan Mikun sängyllä, Mikun huoneessa ja kaikenlisäksi Takeru oli samassa huoneessa.
Ruskeatukkainen jäätyi aloilleen, kädet poskillaan päästäen samanaikaisesti suustaan epämääräisen mölinän.
'' Eiiiiiii..... Luojaaaa! '', mitä hän teki Mikun ja Takerun huoneessa tähän aikaa päivästä! Ajatus laukkasi Kevinin päässä hurjaa vauhtia ja kaikenlisäksi hän huomasi olevansa ilman paitaa ja Miku ilman housuja!
Kevinin pää ylikuormittui ja  nuorekko heittätyi selälleen sängylle tuhisten.
'' Mä olen järkyttyny! '', jälleen suusta pääsi inhimillinen hiljainen lause, kurkatessaan samalla Mikun matkaa vessaa kohti joka näytti kestävän todella pitkään. Ruskeatukka keräsi itsensä, nousi ylös ilman sitä paitaa, joka oli kadonnut huoneen lattialle mystisesti. Naama, hiukset ja housut olivat tekoveressä yön jäljiltä ja sai Kevinin voimaan hieman pahoin. Näky oli karmiva, hyvin karmiva myös Mikun puolesta.
'' Tätä mä en ihan.. Uskonut käyvän. '', samassa Kevin otti hyvin varovaisia askelia kohti ryömivää Mikua ja loppujen lopuksi tuota housutonta kaveria nappasi käsistä kiinni, nostaen ilmaan ja auttoi toisen vessaan pöntön luokse.
'' Mitä.Mitä täällä oikein tapahtuu tai lähinnä tapahtui.. '' Kevin totesi ja valui istumaan vessanpöntön ja Mikun vierelle hieman ollen sekaisin tämän aamuisesta järkytyksestä. Pian aivot rupesivat kelaamaan yön tapahtumia tämän aamuiseen, mutta vaikka Kevin ei ite ollut kovassa tuiskeessa näytti hänen päässään myös olevan suuria mustia aukkoja. Kuitenkin kaikkein mystisin juttu oli se kuinka hän oli ilman paitaa ja tuo pönttöön nojaava pörröpää ilman housuja.

___________________
Sunglasses Is Ma Weapon -
it keeps my reputation
You’ll never know where I’m looking


avatar
Ru-Chan

Viestien lukumäärä : 422
Join date : 22.10.2012
Ikä : 27
Paikkakunta : Lahti

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: I'm so fucking dead [VALMIS]

Viesti  Parkkim-chan lähetetty Su Tammi 05, 2014 9:02 am

// En olisi malttanut lukea Ru-chanin tekstiä edes loppuun. Pakko päästä jo kirjoittamaan! //

Takeshi Miyamoto

Vaaleahiuksinen poika oli viimein saanut nukuttua kun Miku ja Kevin olivat viimein hiljentyneet sängylle. Juuri sillä hetkellä, kun kaksikko oli päättänyt yöllä raahautua huoneeseen kännissä, olisi Takerun tehnyt mieli huutaa näille, että halusi vain rauhaa ja hiljaisuutta, mutta oli sen jättänyt väliin käheän äänen takia ja kun kaksikko oli sammunut sänkyyn yhtä nopeasti, mitä oli huoneeseen ilmestynytkin. Nämä tuskin olivat häntä edes huomanneet. Toisin kuin hän oli ehtinyt huomattavan kauan katsoa näitten sekoilua ja kompurointia huoneen läpi.

Aamulla aurinko oli jo noussut ja huoneessa oli valoisaa, tai ainakin Mikun sänkyyn aurinko loisti kuin viimeistä päivää. Takerun sänky oli sentään vielä puoliksi seinän varjossa, mutta sekään ei auttanut nukkumisessa viereisen sängyn kaksikon alkaessa heräillä. Mikun päästämä käheä rääkäisy vasta sai pojan heräämään. Ei ollut vaikea arvata, mitä tapahtui kun kuuluin tömähdys tämän tippuessa sängyn reunalta. Hänen päätään särki, mutta kuunnellessaan Mikun avutonta vinkumista lattialla hän taisi päästä vielä vähällä. Muutama särkylääke niin hän voisi nauraa Mikulle, joka halailisi vessanpönttöä.
Samaan aikaan kuului peiton kahinaa ja lisää Mikun uikutusta lattialta.  
"Olkaa nyt jo hiljaa!" vaaleahiuksinen huusi, tai enemmin kähisi peiton alta kasvot seinään päin, mutta ilmeisesti kukaan ei häneen kiinnittänyt sen enempää huomiota kuin yölläkään. Vaikka hän pääsikin vähällä, halusi hän nyt vain nukkua, eikä kuunnella kahden muun riehumista. Kuului lisää lakanoitten kahinaa ja valitusta, kun lopulta ilmeisesti Kevin avasi suunsa.
'' Tota, Miku.. Ootsä elos? ''
Lopulta Takeru vain luovutti ja nousi istumaan. Hän ei edes halunnut tietää kuin kamalalta näytti kaikkine pesemättömine meikkeineen ja sekaisin olevine hiuksineen, mutta kääntyi kuitenkin katsomaan Keviniä, jonka katse oli liimautunut hänen lattialla ryömivään vaaleaan huonekaveriinsa.
"Idiootti! Ei Miku tuohon kuole!"
Vaikka Miku tosiaan näytti kuolevan minä hetkenä hyvänsä, iltapäivällä Kevin pelkäisi, ettei tämä kuolekaan, jos vain jäisi päiväksikin kuuntelemaan Mikun valitusta.
Näköjään ilman paitaa oleva Kevin huomasi hänet vasta nyt ja tämä näytti sekoavan täysin. Ruskeahiuksinen heittäytyi selälleen sängylle ja huusi olevansa järkyttynyt.
Ainakaan tälle ei tarvinnut soittaa ammattiapua, vaan tämä nousi lopulta itse viemään Mikun vessaan kadoten itsekin sinne.
Takerun vain huokaisi syvään ja nousi lopulta ylös. Hän ei todellakaan saisi enää nukuttua minuuttiakaan kyseisen draaman jälkeen. Poika nousi hiljaa lämpimän peiton alta ja veti tummat farkut valkoisen topin seuraksi. Hän käveli peilin luo napaten samalla pöydältä meikinpuhdistusaineen ja pyyhki nukkuessa levinneen meikin kasvoiltaan, harjasi hiuksensa nopealle ponnarille kera kankaisen pannan. Hetken poika vain katsoi peilikuvaansa: hänen silmänsä punoittivat edelleen hiukan ja hän näytti siltä, että olisi valvonut viimeisen viikon putkeen. Loistavaa!
Hetken Takeru mietti viitsisikö mennä vessaan, mutta hän todellakin halusi särkylääkettä ja pestä hampaansa. Hän avasi vessan oven marssien ahtaan huoneen peilikaapille, avasi sen, otti hammasharjansa ja kääntyi katsomaan Mikun vieressä istuvaa brunettia hammasharja suussaan.
avatar
Parkkim-chan

Viestien lukumäärä : 484
Join date : 22.02.2012
Ikä : 18
Paikkakunta : Lapinjärvi

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: I'm so fucking dead [VALMIS]

Viesti  Samirix lähetetty Su Tammi 05, 2014 10:17 am

Akiharu "Miku" Tsukiyama

Miku yritti päästä vessaan, joka tuntui olevan todella kaukana, vaikka todellisuudessa se ei ollut kuin muutaman metrin päässä. Lakanoiden kahina kantautui pojan korville, mutta ei hän jaksanut välittää siitä, vaan halusi päästä vessaan. Kohta hän kuuli Kevinin huudahtavan ja eipä kauaa kestänyt, kun kuului Takerun kähisevän sängyssään. Heikonlainen naurunpyrähdys tai ainakin sellaista muistuttava ääni karkasi vaaleahiuksisen pojan suusta. Tilanne oli aivan varmasti mikä huvittavin, mutta tässä ei kyllä paljoa naurattanut.

Kohta Miku kuuli Kevinin äänen ja kesti hetken aikaa ennen kuin hänen aivonsa rekisteröi sen mitä toinen oli sanonut – tai oikeastaan kysynyt häneltä. Maassa ryömivä nuorukainen yritti vastata toisen kysymykseen, mutta puhuminen ei ollut helppoa hänelle siinä tilassa. Oikeastaan tuntui siltä että jos hän avaisi suunsa nyt, niin sieltä tulisi jotain aivan muuta kuin hänen upea äänensä. Takeru vastasi hetken päästä, ettei Miku tähän kuolisi. Vaaleahiuksinen nosti laiskasti kätensä ilmaan ja nosti peukkua osoittaen sen Takerulle, mutta se ei kauaa ilmassa pysynyt. Hän ei tiennytkään sitä että hänen kätensä painoi yhtä paljon kuin norsu. Hänellä ei ollut aikomus kuolla, mutta olo oli kyllä sellainen että Kuolema tulee kohta viikatteensa kanssa hakemaan hänet tuonpuoleiseen.

Kohta alkoi taas kuulua jotain Kevinin suunnalta, mutta Mikun aivot eivät toimineet niin hyvin, että ehti tajuta mitä toinen sekoili siellä. Jotenkin hänen kuulonsa oli normaalia arempi, koska äänitaso tuntui olevan todella korkealla, että Miku toivoi pystyvänsä vääntämään volyymia vähän pienemmälle. Päätä alkoi jomottaa entistä enemmän ja pojan kasvot vääntyivät sellaiseen irvistykseen että oksat pois. Ryömiminen alkoi ottaa sen verran voimille, että nuorukainen luovutti. Se oli hänen loppunsa! Hän kuolee urheasti niinkuin aina niissä leffoissa, ne sotilaat siellä ojissa räjähtävät tuhansiksi paloiksi. Hänen aivonsa poksahtavat samalla lailla kuin kranaatti ja se on sitten hänen loppunsa. Poika vain makoili paikoillaan siinä keskellä lattiaa.
Miku tunsi kuinka joku tarttui hänen käsiinsä ja matka meni huomattavan nopeammin sinne vessaan, mutta paikkoja kolotti ja sattui niin maan perkeleesti.

Mikun teki mieli tunnustaa rakkautensa tälle aivan ihanalle pöntölle, jonka luokse hän viimein saapui ja ei kauaa kestänyt, kun poika alkoi oksentamaan onnistuen tähtäämään sinne pönttöön. Oksennuksen maku oli aivan kamala kuten myös se ei tuntunut ollenkaan mukavalta. Oksennusta tuntui pursuavan hänen nenästään myös ja olo oli aivan kamala. Oksentaminen lakkasi hetkeksi ja Miku mumisi jotain, mistä ei saanut mitään selkoa. Poika vapisi aivan kauttaaltaan. Hän niin kuolisi tähän. Vaaleahiuksinen ei kyennyt vastaamaan toisen toteamukselle mitään, kun seuraava satsi päätti tulla pojan mahalaukusta ylös. Hänellä ei ollut mitään selkoa mitä hänen ympärillään tapahtui, kun hän yritti pysyä pystyssä ja oksensi mahalaukkuaan tyhjäksi sinne pönttöön. Pään jomotus ei helpottanut ollenkaan ja Miku vannoi että tulisi kuolemaan vielä tämän päivän aikana. Miku ihan mielellään omi vessan pöntön itselleen ja ei suostuisi koko päivänä mennä pois tämän aivan ihanan kapistuksen luota. Jos joku tarvitsi käydä vessassa, niin menkööt sitten jonnekin muualle, tämä pönttö oli Mikun oma nyt.
avatar
Samirix

Viestien lukumäärä : 407
Join date : 19.12.2011
Ikä : 25
Paikkakunta : Tampere

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: I'm so fucking dead

Viesti  Ru-Chan lähetetty Ma Tammi 06, 2014 2:58 am

Sunghyun ''Kevin'' Woo

Jos totta puhutaan Kevin ei huomannut Takerun heräämistä tai mitään mitä tuo saattoi väliin huutaa kun tämä ruskeapäinen nuorekko sekoili onnistuneesti itsekseen. Se todellakin oli hänen pahin aamunsa ikinä. Suorastaan maailman loppu varmasti koittaisi hetkellä millä hyvänsä, tämä oli varma merkki siitä.
Kuitenkin Kevin onnistui auttamaan Mikun vessaan pönttöä halaamaan ja ei aikaakaan kun Takeru marssi suoraan vessan peilikaapin luokse ja tunki hammasharjan tahnan kera suuhunsa kääntyen katsomaan suoraan Keviniin, joka istua tökötti ilman paitaa Mikun vieressä lattialla kun tuo pörröpäinen oksensi. Äänet joita Miku päästeli naamataulun suorastaan uiden pöntössä eivät olleet mitään maailman herttaisimpia ja saivat Kevininkin kakomaan pariin otteeseen. Hetken hän itsekseen ilmeisesti jotakin tuumi tästä puolialastomuudesta ja siitä ääneenkin meni sitten sanomaan, ennenkuin huomasi että Takeru seisoi miltein vieressä.
Pistävä katse sai Kevinin värähtämään ja nostamaan katseensa yläviistoon.
'' Voooiiii.... '' loppulause tuli pihinänä ulos kun hän sulkeutui pieneen kasaan halaten polviaan.
'' Tämä ei sitte oo yhtää hyvä. '' brunette mumisi hiljaa toivoen tämän olevan sittenkin unta.
Kuitenkin hän nosti katseensa uudelleen kohti Takerua samanaikaisesti Miku päätti taas vatsaansa tyhjentää. Takerun kasvot olivat suoraan sanottuna kauhean näköiset ja se pisti silmään.
'' Oletsä ihan kunnossa, näytät ku olisit valvonu viikon päivät? '' Kevin totesi hiljaa ja siirsi katseensa takaisin lattiaan edessään. Sitä ei ollut kiva tuijottaa, mutta parempaakaan ei ollut ja Takerun tuijottaminen tietäisi tälle turpakestit siitä Kevin oli varma. Tuo lausekkin saattoi jo aiheuttaa hyvin paljon tuhoa, mutta brunette ei voinut vastustaa kysymästä.

Pian Kevinin käsi siirtyi silittämään Mikua selästä, toinen tosiaan näytti kuolevan siihen paikkaan.
'' Haluatsä vettä tai jotai? '' Kevin itsekkin tuntui tärisevän pidellen kättään Mikun selällä, vaikka sen aiheutti pörröpään tärinä. Kaveri tärisi kauttaaltaan hullunlailla ja Kevin oli varma että kohta saadaan antaa tekohengitystä kun sydän tilettää.

___________________
Sunglasses Is Ma Weapon -
it keeps my reputation
You’ll never know where I’m looking


avatar
Ru-Chan

Viestien lukumäärä : 422
Join date : 22.10.2012
Ikä : 27
Paikkakunta : Lahti

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: I'm so fucking dead [VALMIS]

Viesti  Parkkim-chan lähetetty Ma Tammi 06, 2014 5:58 am

Takeshi Miyamoto

Takeru jäi hetkeksi tarkastelemaan, minkälaisen vieraan Miku oli saanut sänkyynsä jäämään. Lopulta tämä brunetti käänsi katseensa häneen ja hetken tuijotuksen jälkeen vaalea käänsi katseensa taas Mikuun, joka oli työntänyt päänsä melkein kokonaan pönttöön.
Brunetti voivotteli taas jotain kuinka aamu oli kamala ja muuta sinnepäin. Takerun olisi tehnyt mieli todeta taas kuinka suuria älynväläyksiä tämä oli tuonut ilmi, mutta ei kuitenkaan viitsinyt alkaa mumista mitään hammasharja suussaan. Hän huuhteli suunsa ja oli vastaamassa Kevinin hehkulampun syttymiseen, mutta tämä brunetti ehti ensin avaamaan suunsa hänen tämän hetkisestä ulkonäöstään.
'' Oletsä ihan kunnossa, näytät ku olisit valvonu viikon päivät? ''
Vaaleahiuksinen kohottautui nojaamaan lavuaarin reunaan ja vilkaisi itseään peilistä. Totta, hän näytti siltä, että olisi valvonut viikon, eikä se ollut mikään kaunein näky.
"Kiitos, olen ihan kunnossa", hän loi tähän ruskeahiuksiseen neropattiin ehkä hiukan liiankin ilkeän katseen, mutta alkoi kuitenkin pian jo etsiä sitä särkylääkettä kaapista. Ensimmäinen pakkaus oli tyhjä, mutta seuraava oli sentään puolillaan.
Takeru kääntyi poispäin peilikaapista katsomaan kun Kevin silitti Mikun selkää, joka värisi kuin haavanlehti tuulessa. Ainakaan sen ei tarvinnut olla hän, joka pitäisi huolen Mikusta, koska Kevin oli näköjään jäämässä ihan vapaaehtoisesti. Asia hymyilytti poikaa hiukan hänen alkaessa miettiä, kuinka monta pilleriä oikein ottaisi. Hän oli jo napsauttamassa kolmatta levystä, mutta päätti lopulta, että kaksi sai riittää, otti ne kera vesilasillisen ja suuntasi sitten pois ahtaasta huoneesta.
"Sä varmaan voit jäädä huolehtimaan Mikusta?" hän sanoi jäämättä odottamaan vastausta. Huoneen eteisessä poika nappasi meikkipussinsa, veti sen nopean arkimeikin, jotta alkaisi muistuttaa taas itseään ja suuntasi sitten asuntolan käytävään ottaen vielä mukaansa kuviollisen hupparin. Hän ei todellakaan jäisi tuon kaksikon kanssa enää samaan huoneeseen, vaikka joutuisi istumaan koko päivän yhteistentilojen sohvalla pelaamassa kännykällä.
Poika vilkaisi nopeasti viereisen huoneen ovea. "106" luki numerolaatassa. Ren ehkä oli siellä, tai sitten ei. Asia kyllä kiinnosti vaaleahiuksista, mutta hän ei haluaisi ottaa asiasta selvää, varsinkaan, jos ensimmäinen vaihtoehto piti paikkaansa. Hetken hän kirosi mielessään ennen kuin heilautti itsensä liikkeelle.

// Meikä kiittää ja kuittaa~ :D//
avatar
Parkkim-chan

Viestien lukumäärä : 484
Join date : 22.02.2012
Ikä : 18
Paikkakunta : Lapinjärvi

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: I'm so fucking dead [VALMIS]

Viesti  Samirix lähetetty Ma Tammi 06, 2014 9:12 am

Akiharu ”Miku” Tsukiyama

Mikulta meni aivan ohi muiden puheet, että jos joku olisi sanonut hänelle, niin mitä todennäköisesti hän ei olisi vastannut mitään. Oksentaminen loppui viimein, mutta olo ei ollut yhtään sen parempi. Nimittäin ällöttävä oksennuksen maku pysyi hänen suussaan. Kurkkua sattui kuten myös nenää. Miku hengitti suun kautta, mutta välillä hän sylkäisi pönttöön. Hänen kasvonsa oli vääntynyt irveeseen ja ei aikonut nousta pöntön luota ainakaan lähipäivinä. Kuuli kahden muun puhuvan jotain, mutta ei saanut selvää sanoista.
”Hyi hitto..”, Miku mutisi käheällä äänellä itsekseen samalla kun mielessään vannoi ettei ikinä aikoisi juoda mitään alkoholin tapaistakaan litkua. Ainakaan ei tulisi juomaan itseään tällaiseen kuntoon.

Tunsi Kevinin käden selässään, mutta ei jaksanut reagoida siihen mitenkään. Hän taisi saada tyhjennettyä vatsalaukkunsa kunnolla, koska enää ei tuntunut siltä että laatta lentäisi ja sen takia nuorukainen varovaisesti vetäytyi pöntön luota. Pienikin liikahdus tuntui ja kipu poltteli joka puolella. Hiljaisia ähkäisyjä karkasi pojan suusta ja nojasi otsaansa pöntön reunaa vasten. Pääsärky ei ole helpottanut yhtään, vaan kunnon jumputus jatkui pojan pään sisällä.
Miku nyökytti päätään vastaukseksi Kevinille, mutta ei liikahtanut muuten ollenkaan. Ei pienintäkään liikettä tehnyt, vaan istui siinä lattialla ja nojasi pöntön reunaa vasten puristaen silmänsä kiinni. Hänen teki mieli kolauttaa päänsä johonkin niin lujaa että häneltä lähtisi taju ja heräisi sitten vasta kun olo olisi paljon parempi. Se idea vaikutti todella hyvältä ja Miku avasikin suunsa ja ääni käheänä yrittäen saada äänensä kuulumaan selvänä:
”Lyökää multa taju kankaalle”.

Takeru taisi olla tekemässä lähtöä ja Miku kuuli kuinka hänen huonekaverinsa sanoi jotain hänen huolehtimisesta ja pojan teki mieli sanoa jotain asialle. Ei häntä tarvinnut paapoa kuin jotain pikku lasta ja Miku nostikin nopeasti päätään, joka oli iso virhe. Hän ehti avata suunsa sanoakseen jotain, mutta tuntui siltä kuin pala nousi kurkkuun. Oli sellainen tunne, että kohta lentää ja tämän takia Miku kääntyi pöntön suuntaan ja viimeisetkin rippeet oksensi pönttöön. Tuntui siltä että häneltä loppui ne viimeisetkin voiman rippeet siinä samalla ja Miku päätti mennä makuulle vessan lattialle. Lattia tuntui ihanan viileältä. Tähän hän voisi nukahtaa ja nukkua seuraavat viisi vuotta.
"Uugh, mä kuolen", Miku sanoi hiljaa ja alkoi yskiä vähän.
avatar
Samirix

Viestien lukumäärä : 407
Join date : 19.12.2011
Ikä : 25
Paikkakunta : Tampere

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: I'm so fucking dead

Viesti  Ru-Chan lähetetty Pe Tammi 10, 2014 12:49 pm

Sunghyun ''Kevin'' Woo

Kevin ei kuullut Mikun vaierrusta pöntön luona, sillä tuon ääni oli super käheä ja kuulosti lähinnä puuskahdukselt Kevinin korvissa.
Bruneten katse vaelsi pörröpäässä ja mitä enemmän tämä toista tuijotti sitä enemmän hän päätyi säälimään tuo olotilaa ja toivoi edes jotenkin päästä auttamaan tuota rassukkaa. Jos Miku olisi elävien kirjoissa saisi Kevin nenäänsä siitä hyvästä mitä brunette toisesta ajatteli ja hänen onnekseen Miku ei ollut tajunnan tasalla, sekä hän onnistui pitämään ajatuksensa sisällään.
Kevin kyllä tuumi hetken säälinsä keskellä kuinka toinen mahtoi saada itsensä tuohon kuntoon, sillä se taisi olla ensimmäinen kerta kun Kevin on Mikun tuossa kunnossa nähnyt. Voisiko syynä olla että Mikun juomaan oli kaadettu jotakin ylimääräistä vai johtuiko se vaan siitä että tuo oli kiskonut kaikkea sekaisin? Vaiko oliko se viimeinen juoma liian vahva ja sai tuon muuten vain sekaisin?
Kysymysten määrä tulvi Kevinin korvista ulos ja sai tämän puistattelemaan päätään pariin otteeseen nyrpistäen nenäänsä.
'' Ei ei.. Ja ei! ''

Kevin luuli ettei Miku kuolemansa kourista edes tuntenut mitään, sillä pörröpää ei reagoinut bruneten silityksiin mitenkään. Hetken hän haki tuon reagtiota odottaen kärsivällisesti ja juuri kun Kevin oli aikeissa ryhtyä ravistamaan kuolleeksi luultua Mikua tämä päätyikin liikauttamaan itseään hieman sivummalle pöntöltä ja tällä kertaa Miku säästyi.
Samassa toisen otsa otti osumaa pöntön reunaa ja kuului pari oudohkoa ähkäisyä pörröpään huulten lomasta, mihin Kevin kohotti kulmiaan. Ainakin toinen oli elossa.
'' Joko pikkuhiljaa hieman edes helpottaa? '' Kevin koitti kysäistä jälleen yhden kysymyksen, sillä hän ei ollut saanut aikaisempiin kysymyksiinsä vastauksia ollenkaan mutta aina kannatti kysyä uudelleen- Eikös?
Mikun pään pieni nyökytys oli ilmeisesti merkki siitä että jokin Kevinin kysymyksistä oli saanut vastauksensa ja jos Kevin yhtään osasi taaksepäin kelata nyökytys taisi olla veteen liittyvää ja niimpä Kevin keräsi itsensä lattialta, poistui hiljaa kylpyhuoneesta. Pieni kolina taisi Keviniltä karata hänen etsiessä yhtä puhdasta lasia ja palattuaan kylpyhuoneeseen hän täytti lasin niin kylmällä vedellä kuin vain vessan hanasta mahtoi tulla. Pian Kevin jo pyllähti takaisin istumaan Mikun vierelle ja ojensi toiselle vesilasia.
'' Juo, se auttaa. '', pian brunette nousi hieman lattiatasosta ja kurkotti vetämään vessan, sillä oksennuksen haju karkasi vähän liiankin voimakkaasti pöntön uumenista.

Brunette säpsähti, sillä ensimmäistä kertaa koko aamuna hän kuuli Mikun äänen lähes selvästi ”Lyökää multa taju kankaalle”.
Kevin hymähti itsekseen ja sipaisi toisen poskelta hiussuortuvan sivuun '' Kyllä sä selviit vaikka tajuissas olisitki kokoajan. ''
Takerun lähtö ja hänen sanomisensa saivat Mikussa kummallisen reagtion aikaan sillä tuo päätyi nostamaan päätään vähän liiankin äkkipikaisesti, mikä taas aiheutti Kevinissä keinahduksen kyljelleen kylpyhuoneen lattialle. Säikähdys sai bruneten haukkomaan henkeään. Pian kuuluikin tuttu kakominen pöntöstä, äkkipikaisuus oli tehnyt tehtävänsä.
Saatua loput pahuudet mahastaan, Miku valui kummallisesti lattialle makuulle, edes Kevin ei osannut moista temppua ja jäikin toljottamaan tuota pörröpäätä suu auki.
Vasta kun toinen oli todennut kuolevansa, palasi Kevin maanpinnalle ja köhäisi samanaikaisesti kun Miku, jonka köhinä jatkui.
'' Tä!? Sä kuolet? No et todellakaan! '' Kevin totesi ja kyyristyi toisen vierelle tutkaillei lähemmin Mikua.

Jos tottapuhutaan ei Kevinillä ollut juuri varaa jäädä Mikua hoitamaan vaikka kovasti sitä toivoikin. Hän ei halunnut jättää tuota oikeasti kuolevaa Mikua yksinään, vaikka tiesi ettei kukaan nyt yhteen krapulaan kuole.
Pian Kevin vetäytyi kaemmaksi Mikusta, joka näytti nauttivan kylmästä lattiasta enemmän kuin pöntöstä, mikä sinänsä oli ihan hyvä. Brunetti nousi ylös, asteli lavuaarille ja avasi sen yläpuolella olevan kaapin josta kaivoi särkylääkettä. Meni kyykkyyn ja ojensi Mikulle pari.
'' Ota noi ni selviit varmaa huomiseks. '' Kevin tokaisee kyykkyyn valuen.
'' Pärjäätkö, sillä mun on ihan pakko kohta mennä .. '', brunette jatkoi tähyillen kelloa, mitä ei näkynyt mailla eikä halmeilla.

___________________
Sunglasses Is Ma Weapon -
it keeps my reputation
You’ll never know where I’m looking


avatar
Ru-Chan

Viestien lukumäärä : 422
Join date : 22.10.2012
Ikä : 27
Paikkakunta : Lahti

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: I'm so fucking dead [VALMIS]

Viesti  Samirix lähetetty Pe Tammi 10, 2014 1:44 pm

Akiharu ”Miku” Tsukiyama

Miku kuuli Kevinin puhuvan jotain juomisesta ja siirsi katseensa toiseen poikaan huomaten toisen tarjoavan lasia, jossa oli kirkasta vettä. Heikkona nosti kätensä ja varovaisesti piti lasia kädessään. Jotenkin kummasti nojasi pönttöä vasten, jotta pysyisi pystyssä, ja piti lasista kiinni kaksin käsin ettei se vahingossakaan tippuisi hänen kädestään. Sillä hetkellä Miku näytti todella raukalta ja jos joku tästä joskus muistuttaisi häntä, niin Miku kyllä löisi henkilöä keskelle naamataulua. Tämä ei todellakaan ollut hauska juttu. Varovaisesti nosti lasin reunan huulilleen ja otti pienen kulauksen ihanan kylmää vettä, joka maistui todella hyvältä, vaikka hän pystyi maistamaan pienesti oksennuksen makua. Nielaistessaan vettä, hän tunsi kuinka vesi meni kurkusta alas. Pojalta pääsi pieni äännähdys, joka kertoi siitä, että se helpotti vähän. Helpotus ei kumminkaan kauaa kestänyt, kun todellisuus päätti muistuttaa kuinka huonossa hapessa hän oli.

Vaaleahiuksinen vilkaisi pahasti Keviniä, kun toinen sanoi jotain sellaista, että kyllä hän selvii tästä, vaikka hän olisi tajuissa koko ajan. Hänen teki mieli sanoa, että tuon oli helppo sanoa. Nimittäin Kevin ei tehnyt kuolemaa niin kuin hän teki. Kevinin kellossa ääni vaihtuisi aivan varmisti, jos olisi tässä hänen pöksyissä.

Seuraavaksi sitten Miku makasi lattialla, joka oli aivan ihanan viielä ja sanoi kuolevansa, eikä kauaa kestänyt, kun kuuli Kevinin aukovan suuren suunsa. Taas jälleen kerran Miku mulkaisi toista poikaa niin jos katse tappaisi, Kevin olisi kuollut aikoja sitten. Helppohan se oli toisen sanoa ja hän aikoi aukaista suunsa sanoakseen asiasta, mutta ei hän jaksanut kuluttaa energiaansa siihen. Muutenkin hän oli niin uupunut.

Ajantaju pojalla oli kadonnut aikoja sitten. Oikeastaan herätessään jo ajantajusta ei ollut minkäänlauista tietoa. Eipä Mikua yhtään kiinnostanut mikä päivä oli tai kuinka paljon kello oli. Tänään hän aikoisi homehtua täällä ja vajota vaikkapa koomaan. Heräisi kymmenen vuoden päästä ja elämä taas hymyilisi. Suunnitelma kuulosti todella hyvältä ja heikko virnistys nousi pojan kasvoille. Maailman kirjat menisi sekaisin, koska kukaan ei pystyisi elämään ilman häntä. Etenkään hänen paras ystävänsä, joka olisi aivan eksyksissä ilman häntä!
Miku heräsi ajatuksistaan kuullessaan Kevinin äänen kantautuvan korviinsa ja vilkaisi toista poikaa. Sillä hetkellä hän ei ollut varma oliko jotenkin pettynyt vai ei. Kumminkin poika vain heilautti kättään laiskasti.
”Mee vaan, mä kuolla tänne ihan kaikessa rauhassa”, Miku sanoi käheällä äänellä ja ei tehnyt pienintäkään liikettä noustakseen ylös sieltä lattialta. Ehkä hän voisi yrittää ryömiä sänkyynsä, mutta ei vain jaksanut tehdä sitä. Kyllä tässä oli ihan hyvä olla.
”Tuo mun peitto tänne”, kohta nuorukainen huikkasi toiselle samalla kun käpertyi kyljelleen lattialla ja asetti kätensä päänsä alle. Hän voisi nukkua tässä lattialla. Jos jollakin oli sitä jotain vastaan, niin voisi hypätä kaivoon. Nimittäin hän aikoi pysyä siinä, kun ei jaksanut nostaa itseään ylös ja raahautua sänkyynsä.

//Sori, vähän tökstöks vuoro tuli XDD//
avatar
Samirix

Viestien lukumäärä : 407
Join date : 19.12.2011
Ikä : 25
Paikkakunta : Tampere

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: I'm so fucking dead

Viesti  Ru-Chan lähetetty Pe Tammi 10, 2014 3:35 pm

Sunghyun ''Kevin'' Woo

Vesi näytti maistuvan toiselle vaikka sen hetkinen asento ei tainnut olla mikään maailman parhain juuri sillä hetkellä kun Miku onnistui haalimaan lasin käsiinsä. Heikon hapen kyllä viimeistään tässä vaiheessa onnistui kuka tahansa tunnistamaan sillä Miku piteli lasista kaksin käsin kiinni, jotta se ei vahingossakaan pääsisi voimattoman otteensa takia lipeämään.
Kevinin teki mieli napata lasi ja juottaa toista, jos mikään mukaan ei auttaisi, mutta yllättävän hyvin Miku sai itse juotua kuitenkin. Hetkellinen helpotus näytti tulleen pörröpään ympärille, kunnes jälleen todellisuus puski pilvilinnojen lävitse hyvin tökerösti.

Mikun katse oli hyvin hyytävä, kun Kevin meni sanomaan ilman mitään suuria ajatuksia sen kuinka toinen kyllä selviää vaikka hereillä olisikin. Se oli virhe - ensimmäinen!
Kevin päätyi köhäisemään ja kääntämään katseensa sivummalle, sillä Mikun hyytävä katse sai bruneten todella jäätymään aloilleen.
Pörröpään ilme kertoi Kevinille selvästi ilman sanojakin että helppohan se on vain sanoa, kun ei tarvitse itse kärsiä moista tuskaa.
Brunette puri huultaan vaisuna.

Toinen virhe tapahtui, kun Kevin totesi Mikun kuolemaan ettei niin saanut käydä. Sieltä tuli taas kunnon mulkaisut ja tällä kertaa mukana oli tappofiilis. Kevin oli niin kuollut, jos katse tappaisi.
'' Olen joo hiljaa.. '', brunette totesi hiljaa irvistäen perään.
Onneksi katse ei tapa, vaikka tekeekin kipeää. Miku oli aikeissa sanoa jotakin, mutta näytti jättävän sen väliin säästääkseen energiaansa turhalta tai ainakin Mikusta se oli turhaa. Kevin kuitenkin jäi odottamaan vastalausetta, jota sai ihan turhaa odotella.

Kevin stressasi ajan menoa, eikä kelloa näkynyt vieläkään missään. Päiväkin oli hieman hukassa ja se lisäsi vain paineita. Puhelin, sekin oli hävinnyt - yllättävää!
Vaikka Keviniltä edelleen puuttui paita, eihän sitä osannut enään murehtia. Enemmän painoi kellon meno ja Mikun murhaavat katseet, jotka näyttiät tekevän brunetesta hakkelusta - Missä lämpö?
Pörröpään kasvoilla lepäsi kummallinen suunnitelmia täynnä oleva ilme, joka kieli lähinnä sitä että toinen oli aikeissa joko oikeasti sittenkin kuolla ja jättää tämä paha maailma tai sitten vain koomaan vajoaminen, jotta olo ei pääsisi nakertamaan häntä enään.
Kevin ei osannut kaartua kummankaan puoleen ja jäi lattialle hetkeksi sitä pohtimaan, kunnes jälleen se kello pomppasi silmille.
Mitä se mahtoi olla? Sitä ei kukaan tässä huoneessa tiennyt ja Mikua se ei edes tainnut kiinnostaa, joten jotta hän välttyy murhaavalta lisäkatseelta piti Kevin päänsä kiinni.
Pian Mikun huulilla kävi virne, joka kieli siitä että toisella oli taas hetkellinen hyvänolontunne ja Kevin pääsi huokaisemaan syvään.

Kello ei irronnut Kevinin mielestä ja sai pojan kysymään selviääkö Miku yksin. Brunette sai vastaukseksi vilkaisun, jokseenkin pettyneen oloisen käden heilautuksen minkä seassa oli laiskuutta havaittavissa. Kevin nyrpisti nenäänsä hivenen, kunnes kuuli Mikun sanovan käheään sävyyn ”Mee vaan, mä kuolla tänne ihan kaikessa rauhassa”, jääden lojumaan lattialle kuin kuollut kala. Kevin huokaisi syvään, meni kyykkyyn ja irvisti tuolle.
'' Jahas, sä siis meinaat heittää veivit tostanoin vaa? '', brunette nyrpisti jälleen nenäänsä ja painoi sormensa Mikun poskea vasten varovasti, kunnes nousi hieman vaivalloisesti ylös. Yöllä oli tapahtunut jotain mikä sai Kevinin selän särähtämään kivusta.
'' Jau! '', hassu ääni purkautui tummatukkaisen huulten välistä, tämän pidellessä selkäänsä.
Vaivojaan voivotellessa Miku päätti huikata ovelasti ”Tuo mun peitto tänne”, käpertyen kyljelleen lattialla, hakien kädestään itselleen tyynyn. Näky oli huvittava omassa loistossaan, sillä Miku makasi kylmällä lattialla ilman housuja!
Brunette hymähti vahingossa ääneen, tajuten samalla mitä toinen oli juuri sanonut.
'' Että mitä! ''

Hetken Kevin päätyi pyörimään paikoillaan lähes täydellistä ympyrää, kunnes ensin ajateltuaan päätyi toteamaan
'' Eikö olis parempi et vien sut sänkyy? '', hänestä idea oli loistava ja odotti myös Mikun myöntyvän siihen. Lattia ei ollut kovin houkuttavan näköinen etenkään kun toinen oli miltein puoli alaston.
'' Tuut muuten kipeeks, jos siihen jäät. '' Kevin totesi perään, ollen ikäänkuin valmis avittamaan toisen sänkyyn peiton lämpöön.

___________________
Sunglasses Is Ma Weapon -
it keeps my reputation
You’ll never know where I’m looking


avatar
Ru-Chan

Viestien lukumäärä : 422
Join date : 22.10.2012
Ikä : 27
Paikkakunta : Lahti

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: I'm so fucking dead [VALMIS]

Viesti  Samirix lähetetty La Tammi 11, 2014 5:45 am

Akiharu ”Miku” Tsukiyama

Miku ei jaksanut vilkaista Kevinin suuntaan, kun toinen tokaisi hänelle, että hän aikoi heittää veivin tuosta vain. Todellakin hän heittäisi veivinsä tuosta vain siinä vessan lattialla. Hän oli liian uupunut välittääkseen siitä, että hänen ylpeytensä oli saanut kolhauksen. Seuraavaksi tunsi toisen tökkäisevän sormellaan häntä poskelle. Miku kurtisti kulmiaan pienesti ja laiskan oloisena katsoi toista poikaa. Oli toisella otsaa häiritä häntä, kun hän veti viimeisiä henkäyksiä. Poika avasi suunsa sanoakseen jotain, mutta yskähti vain ja kohta hän kuuli toisen päästävän hassun äänen, jonka seurauksena Miku naurahti heikon oloisena ja nosti kätensä mahalleen. Jopa nauraminen sattui.

Kevinin ehdotus kuulosti hyvältä omalla tavallaan. Nimittäin vaikka tämä lattia oli mukavan viileä, niin se oli aika kovan tuntuinen. Ei ollenkaan mukavan tuntuinen, etenkään kun hänen kehonsa oli todella arkana sillä hetkellä. Se varmasti johtui siitä kun hän oli viime yönä onnistunut kompuroimaan, mutta hän ei muistanut sitä ollenkaan. Miku vierähti selälleen ja nosti kätensä ilmaan silmät edelleen suljettuina.
”Vie minut sitten”, sanoi lyhyesti ja ääni edelleen käheänä. Yskähti kerran ja selvitti kurkkuaan, mutta odotti Kevinin vievän hänet sinne. Kohta kumminkin Miku muutti mieltään nopeasti ja aukaisi silmänsä. Ehkä hän itsekin pystyisi siihen.
”Ehei, mä kyllä pystyn siihen itekin”, poika mutisi hiljaa ja yritti nousta istumaan. Pelkkä istumaan nouseminen oli vaivalloista ja hyvin huvittavan näköistä. Mikun silmissä maailma pyöri sellaista tahtia, että hänestä tuntui siltä voisi vieriä sen mukana hullun lailla. Sen myötä päänsärky paheni ja hän alkoi voimaan pahoin. Ehkä se ei ollutkaan ihan niin helppoa kuin hän oli kuvitellut.
”Ugh, miks kaikki pyörii?”, vaaleahiuksinen mutisi enemmän itsekseen samalla kun toisella kädellä otti tukea lattiasta ja toisen käden nosti päälleen upottaen sormensa hiustensa sekaan.
avatar
Samirix

Viestien lukumäärä : 407
Join date : 19.12.2011
Ikä : 25
Paikkakunta : Tampere

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: I'm so fucking dead

Viesti  Ru-Chan lähetetty La Tammi 11, 2014 6:21 am

Sunghyun ''Kevin'' Woo

Kevin tuumi itsekseen, kuinka Miku todellakin osasi krapulassa vajota hyvinkin alas, sillä tuo ei välittänyt alkuunkaan vaikka pörröpään ylpeys sai kärsiä. Noh, vältyttiin ainakin sillä jumalattoman hirveältä kohtaukselta jonka Miku olisi aiheuttanut.
Brunette pyöritti päätään itsekseen, eikä pörröpää tainnut alkuunkaan pitää Kevinin häirinnästä tökkiä toista poskeen. Miku kurtisti kulmiaan katsahtaen Keviniä kohden. Brunette päätyi vain hymyilemään leveästi, sillä tuon ärtymys oli tällä hetkellä vain huvittavaa katsottavaa eikä Kevin voinut vastustaa pientä kiusaamista.
Ensin kuului yskähdys Mikun suunnalta ja kun Kevin onnistui päästämään suustaan epämääräisen hassun äänen perään kuului pörröpään naurahdus, joka ilmeisesti teki melko kipeää tuon nostaessa kätensä mahansa päälle.

Pian tultiinkin siihen että Kevin oli ehdottanut toisen sänkyyn viemistä ja bruneten yllätykseksi Mikustakin kyseinen ehdotus oli hyvä ja sai pörröpään ajattelemaan hetkellisesti lattian ja sängyn hyviä sekä huonoja puolia. Kevin vain nyökytteli vieressä hymy huulillaan. Hänellä tosiaan ei ollut mitään oloja, jos selk särkyä ei laskettu peliin mukaan.
Mikun temppu kääntyi selälleen ja nostaa kädet kohti kattoa oli maailman huvittavin, mutta samaan aikaan maailman suloisin ilmestys ja sai Kevinin pieneen nauruun samalla kun hän mainitsi jotakin söpöydestä.
Pörröpään käsky kaikui pitkään Kevinin korvissa ja vaikka se ei ollutkaan soveliasta alkuunkaan aiheutti tuo lause Kevinin pään sisällä vaikka minkälaisia mielikuvituksia. Virne kohosi pojan huulille kun hän nousi ensin ylös.
'' Kyllä kyllä, prinsessani. ''
Ennenkuin Kevin kerkesi tarttua Mikuun, tämä jo oli muuttanut mielensä ”Ehei, mä kyllä pystyn siihen itekin”. Samassa tuo pörröpäinen tekovereen tahrittu ilman huosuja oleva terroristi nousi istumaan ja sekin näky oli niin huvittava että Kevin sai tehdä töitä, jotta ei repeäisi hillittömään nauruun. Se tuottaisi brunetelle totaalisen kuoleman viimeistään siinä vaiheessa kun Miku selviäisi olostaan. Pieni hykertely purkautui kuitenkin suljetun suun lomasta kun hän katsoi toisen vaivalloista yrittämistä.
'' Tarttetko sä.. Apua? '', lause tuli katkonaisena vain sen tähden että Keviniä nauratti hillittömästi ja sille ei meinannut tulla loppua vaikka kuinka yritti.

”Ugh, miks kaikki pyörii?”, pörröpäinen poika totesi istuessaan lattialla ja se todella taisi tehdä pahaa. Kevin valui kyykkyyn tuijottaen suoraan Mikua silmiin. '' Tota, jos mä vaan vien sut tonne sänkyyn. Muuten tässä menee ikä ja terveys. '', samassa Kevi nousi, kumartui ja kaappasi Mikun syliinsä prinsessamaisesti. Kääntyi aloillaan ja poistui Miku mukanaan kylpyhuoneesta, asteli ripein liikkein kuitenkin varoen sitä ettei aiheuta toiselle huonompaa oloa tuon sängyn viereen ja laski Mikun sitten siihen. Kiepautti peiton toisen alta pois ja viskasi sen vaaleapään alle, jonka alle tuo pörröpäinen hautautui miltein täysin.
Kevin kävi vielä metsästämässä jostakin jonkin sortin ämpärin ja hivutti sen Mikun sängyn viereen, jos vaikka vielä tuolle tulisi huono olo. Liikkuminen kun näytti olevan etanan roolissa Mikulla tänään.
'' Selviitsä? Ja etkä sano että taas kuolet! '' Kevin seisoi Mikun sängyn luona, kunnes hänen puhelimensa päätti ilmoittaa olemassa olostaan järkyttään kovan soittoäänen avulla. Sekin kantautui jostakin kaukaa ja Kevinillä ei ollut mitään hajua missä se mahtoi olla. Etsintä sai alkaa ja niimpä Kevin joutui haravoimaan lähes koko asunnon löytääkseen luurinsa, jonka olinpaikka oli lopulta Mikun sängyssä. Fuck!
Kevin kurkottautui Mikun ylitse ja haravoi kädellään sängyn pintaa löytääksen meluavan puhelimensa. Lopulta se putkahti esiin tyynyn alta, jolla Kevin oli nukkunut.
'' Kappas, täällähän se. '', puhelin löysi tiensä Kevinin käteen ja meluava äänikin lakkasi kuin seinään. Häntä kaipasi joku.
Kevin ei katsonut soittajaa vaan kelloa mikä pyöri kuin hullu eteenpäin ja aiheutti sätkyt Kevinille.

Samassa nuori lähti kompuroimaan kohti ovea, josta hän pääsisi käytävään ja sitä kautta omaan huoneeseen. Nyt piti todellakin mennä!
Kevinin kompurointi oli varmasti maailman yksi huvittavimista näyistä, kun hän viimein sitten pääsi tarttumaan oven kahvaan, poika huikkasi sängyllä makaavalle Mikulle lennossa.
'' Sori, nyt on mentävä! '' ja brunette katosi ovesta pihalle, ovi sulkeutuen itsekseen perässä.

___________________
Sunglasses Is Ma Weapon -
it keeps my reputation
You’ll never know where I’m looking


avatar
Ru-Chan

Viestien lukumäärä : 422
Join date : 22.10.2012
Ikä : 27
Paikkakunta : Lahti

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: I'm so fucking dead [VALMIS]

Viesti  Samirix lähetetty La Tammi 11, 2014 9:07 am

Akiharu ”Miku” Tsukiyama

Miku ei huomannut kuinka virne levisi Kevinin kasvoille, mutta kuuli toisen kutsuvan häntä prinsessaksi. Siis se taisi olla viimeinen tikki ja osa syy minkä takia lyhyempi oli vaihtanut mieltä ja yritti itse raahautua jotenkin itse sänkyynsä. Vaikka hän oli todella huonossa hapessa nyt, mutta rajansa kaikella. Sen verran huonossa kunnossa oli ettei saanut sanottua minkäänlaista argumenttia toiselle asiasta, vaan yritti olla voimatta pahoin kaiken pyörivän hänen silmissään. Ihme ettei hän ole alkanut pyöriä siinä mukana. Ehkä hän pyörikin, mutta ei pystynyt tiedostamaan sitä. Ehkä asia olikin niin että Miku itse pyöri kuin viimeistä päivää ja kaikki näytti vain pyörivän. Ugh, liika ajatteleminen ei tehnyt pojalle yhtään hyvää. Pahensi tilannetta entisestään.
Nuorukainen istua kökötti siinä lattialla ja näky oli oikeastaan todella huvittava. Hiukset olivat entistä enemmän sekaisin kuin viime yönä ja muutenkin poika oli tahrittuna tekovereen ja sitten oli vielä se krapula siihen kaupan päälle. Näky ei ollut siitä kauneimmasta päästä, vaan enemmänkin Miku näytti todella naurettavalta. Kasvoilla oli vielä todella hölmö ilme ja muutenkin hän näytti siltä ettei ollut aivan perillä maailman menosta. Kevinin kysymys meni kuin kuuroille korville, koska Miku joutui tekemään kovan työn siinä että pysyi pystyssä siinä lattialla.

Seuraavaksi poika huomasi Kevinin nostaneen hänet ylös lattialta ja vaistomaisesti kietoi kätensä toisen ympäri ettei vahingossakaan putoaisi toisen sylistä. Siinä samalla hän oli päästänyt hivenen omituisen äännähdyksen säikähdyksestä. Jos toinen tiputtaisi hänet vahingossakaan, niin Miku vannoi että antaisi sellaisen läksytyksen toiselle ettei seuraavalla kerralla tiputtaisi häntä. Pojan ajatuksen pysähtyi kun hän jäätyi huomatessaan mitä oikein oli äsken ajatellut. Seuraavalla kerralla? Hitto sentään, ei hän kyllä suostuisi tähän enää ikinä! Mikun teki mieli mottasta itseään otsaan vain sen takia, että oli ajatellut jotain tuollaista. Rajansa kaikella. Jos ei muuta niin hän ainakin pääsi sänkyynsä tekemään kuolemaa, jolle ei näyttänyt tulevan ihan heti loppua.
Miku ei oikein voinut tehdä mitään muuta kuin antaa pidemmän pojan laskea hänet sängylle ja samantien Miku veti peiton hänen päälleen ja piiloutui peiton alle sanomatta sanaakaan. Hänen oli tarkoitus kiittää toista, mutta ei oikein saanut itseään sanomaan mitään. Ehkä häntä nolostutti vähän, joka todellakin oli harvinaista.
Kohta kuuli Kevinin puhuvan ja kurkisti peiton alta toista poikaa ja näytti tuolle kieltä.
”Jos mä sanon että mä kuolen, niin sitten kyllä kuolen. Sulla ei ole mitään oikeutta sanoa mitään sitä vastaan”, Miku selitti huvittuneella äänensävylä ja kuulosti vähän enemmän itseltään, mutta olo ei ollut helpottanut. Joku moukaroi edelleen hänen päätään kuin viimeistä päivää ja pienimuotoinen paha olo edelleen riehui hänessä. Heikon virneen väläytti Kevinille ja ehkä siinä samalla hän kiitti mielessään toista siitä, että oli auttanut häntä.
Huvittuneena Miku katsoi vierestä, kun Kevin näytti etsivän jotain ja ei kauaa kestänyt, kun alkoi kuulua jotain ylimääräistä musiikkia. Hän olisi voinut vähän auttaa toista poikaa siitä, että toisen kännykkä kuulosti soivan hänen vieressään, mutta se oli liian hauskaa. Miku siis pysyi hiljaa ja heikko naurunpyrähdyksiä karkasi hänen suustaan aina välillä. Vaaleahiuksinen naureskeli silloinkin kun toinen kurkottautui hänen ylitseen etsien kännykkäänsä. Miku ei vain voinut pidätellä nauruaan, vaikka se sattui todella paljon. Näky todella osasi olla huvittava ja välillä hän alkoi yskiä, mutta sen jälkeen jatkui pojan nauraminen.

”Mihin sulla on noin kiire?”, Miku kysyi samalla kun nosti peittoa ylemmäs, mutta seurasi katseellaan Kevinin kompurointia ja kohta toinen katosi hänen näkökentästään. Ei kauaa kestänyt, kun kuuli toisen huikkasevan hänelle, että hänen oli mentävä.
”Et vittu voi olla tosissas.. En ollenkaan huomannut sulla olevan kiire..”, Miku mutisi sarkastisella äänensävyllä samalla kun käpertyi paremmin sängyllään ja sulki silmänsä. Hiljaisuus laskeutui huoneeseen ja pienen hetken ajan poika mietti sitä, että voisi laittaa viestiä Feeldogille, josta ei ole kuullut pitkään aikaan. Loppujen lopuksi Miku luopui ajatuksesta, koska hän ei vain jaksanut ja muutenkin hänellä ei ollut minkäänlaista muistikuvaa siitä minne hän on voinut heittää hänen kännykkänsä. Muutenkaan häntä ei oikein innostanut nousta sängyltä pitkään aikaan. Nyt kun vihdoinkin hän oli taas siellä.
Ei kauaa kestänyt, kun nuorukainen viimein nukahti syvään uneen ja nukkui sitten suurimman osan päivästä ja muutenkin oli aivan pihalla siitä mitä maailmalla tapahtui sinä aikana.

//The End! Kiitos ihanasta pelistä<3 :D//
avatar
Samirix

Viestien lukumäärä : 407
Join date : 19.12.2011
Ikä : 25
Paikkakunta : Tampere

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: I'm so fucking dead [VALMIS]

Viesti  Sponsored content


Sponsored content


Takaisin alkuun Siirry alas

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa