Those assholes. I could tear them to little pathetic pieces with my bare hands. [VALMIS]

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas

Those assholes. I could tear them to little pathetic pieces with my bare hands. [VALMIS]

Viesti  Vieraili lähetetty Ma Joulu 12, 2011 1:04 am

// joo yläripylläri: Maya ja Yoseob-parka 8'''( //

maanantai 12. joulukuuta, Katto

Junhyung Yong

Junhyung koukisti toisen jalkansa penkin virkaa toimittavalle betoniselle reunalle ja nojasi päänsä ja hartiansa katolla olevaan melko suureen tötsäkkeeseen, joka hohkasi lämpöä. Hän avasi laukustaan kaivelemansa karkkipussin ja keskittyi räpeltämään iPhoneaan, joka toimi myös musiikkisoittimena.
Junhyung oli päässyt lounastaukoa edeltävältä tietotekniikan tunnilta vähän etuajassa (opettaja oli ollut joulumielellä ja päivän työn valmistuttua nopeasti oli päästänyt koko porukan sitten syömään keksimättä mitään ylimääräistä hommaa täyttämään tunnin jäljellä olevia minuutteja) ja ehtinyt siis käydä syömässä ennen muutamaa minuuttia yli yhdentoista ruokalaan paukahtavaa jäätävää ryysistä. Nuorukainen oli käynyt ostamassa karkkia ja kiivennyt sitten viettämään lopun ruokatunnista katolle.

Junhyung istui siinä paikassa, jossa hän oli joka ikinen kerta, kun kävi katolla. Paikka oli nurkassa mahdollisimman kaukana portaista ja ovesta, joita kautta katolle pääsi ja se oli täysin piilossa juurikin kyseisen lämpimän ulokkeen (jonka sisässä oli ilmeisesti jotain koulun lämmityslaitteita) takana ja muutaman metrin päässä oli jo katon reuna ja ei välttämättä niin tukevan näköinen verkkoaita, joka esti älykääpiöitä tipahtamasta alas. Eli siis paikka, jossa sai olla täysin rauhassa, ellei joku tiennyt hänen olevan siellä. Ja jos joku häntä etsi, niin tiesi, mistä hänet löytää.
Junhyung naputteli sormiaan vasten kovaa istuintaan kuulokkeista hyökyvän musiikin tahtiin ja kaivautui syvemmälle kaulassaan olevaan valtaisaan mustaan kaulaliinaan. Sää ei ollut erityisen kylmä ja selkänojakin lämmitti sen verran, että Junhyungilla oli varsinaisesti ulkovaatteena yllään vain tuo kaulaliina vähän sinne päin puetun koulupuvun lisäksi: kravatti roikkui löysänä ja takkikin oli auki, eikä todellakaan puhettakaan, että kauluspaita olisi napitettu ylös asti tai helma olisi tungettu pellesti housuihin.
Junhyung heitti jonkin hedelmäisen karkin suuhunsa ja natusteli sitä samalla kun selasi jokseenkin tympääntyneen oloisena nettiä.


Viimeinen muokkaaja, Shui pvm To Tammi 26, 2012 1:52 pm, muokattu 1 kertaa

Vieraili
Vierailija


Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Those assholes. I could tear them to little pathetic pieces with my bare hands. [VALMIS]

Viesti  Maya lähetetty Ma Joulu 12, 2011 9:05 am

// here we are ! X) //

Yoseob Yang

'Ei taas', vaaleahiuksinen nuorukainen ajatteli hivenen tuskastuneena seisoessaan kolmannen kerroksen poikien vessassa erään vessakopin edessä, jonka ovi repsotti avonaisena. Hän tuijotti hetken aikaa melkeinpä lannistuneena näkyä edessään; hänen tumma koululaukkunsa oli tungettu vessanpönttöön ja sitä oli selkeästi yritetty vetää pöntöstä alas, mutta niin iso esine ei kertakaikkiaan mahtunut menemään putkiston läpi, joten se vain lillui siinä märkänä, kaikki koulutarvikkeet sisällään.
Yoseobin äidinkielen tunti oli loppunut hetkeä aikaisemmin kerrosta ylempänä ja hän oli ollut matkalla ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevaan ruokalaan, koska heidän ruokatuntinsa oli alkanut, mutta matka oli tyssännyt siihen, kun hänen toisluokkalaiset kiusaajansa olivat sattuneet tulemaan kolmannen kerroksen käytävällä vastaan. Eivätkä he tietenkään voineet vain kävellä ohi ja antaa Yoseobin kerrankin olla rauhassa, vaan nämä olivat ajaneet Yoseobin nalkkiin käytävän seinää vasten ja aikansa naljailtuaan he olivat napanneet vaaleakutrisen nuorukaisen tavarat ja kiikuttaneet ne vessaan, jonne Yoseob sitten jätettiin yksin tuhottujen tavaroidensa kanssa ja porukka oli poistunut kovaäänisen räkänaurun saattelemana.

Yoseob yritti parhaansa mukaan pelastaa tavaroitaan (laukkuaan ja sen sisällä olleita paria koulukirjaa) kuivaten niitä käsipyyhkeisiin, mutta tähän tarvittaisiin kyllä järeämpiä aseita. Koulupäivä kestäisi vielä muutaman tunnin, joten hän ei vielä pääsisi käsiksi hiustenkuivaajaansa, eli pitäisi turvautua johonkin varakonstiin. Hetken mietittyään hän muisti katolla olevan lämpöä hehkuvan tötsäkkeen, joka piti sisällään koulun lämmityslaitteistoa. Se voisi toimia näin ensihätään.
Mutta odotas. Entä jos Junhyung oli siellä? Se oli kuitenkin Junhyungin vakiopaikka, jos tämä sattui katolla hengailemaan. Ei se Yoseobia niinkään haitannut, mutta hän ei olisi halunnut huolestuttaa tätä.
Yoseob mutristi kevyesti huuliaan miettiessään mitä hän oikein tekisi. Mutta kello oli kuitenkin sen verran, että melkein kaikki olivat ruokailemassa ja koska oli jo periaatteessa talvi, niin tuskin kukaan olisi viettämässä lounastaukoaan katolla. Näin Yoseob järkeili mielessään ja nyökytteli samalla itsekseen kerätessään märkiä tavaroita mukaansa ja suunnatessaan askeliaan kohti käytävää ja portaita.

Yoseob avasi kattotasanteen oven ja hän värähti pienesti viileähkön tuulenvireen iskiessä vasten kasvoja. Sää ei ollut erityisen kylmä, mutta ulkotakki olisi silti ollut ihan tarpeellinen koulupuvun lisäksi. Vaaleahiuksinen nuorukainen käveli eteenpäin roikottaen toisessa kädessään kärsineitä koulukirjoja ja toisessa koululaukkuaan ja hän vilkuili samalla ympärilleen. Hänen onnekseen katolla ei tuntunut olevan ketään.
Yoseob suuntasi askeleensa katon kauimpaiseen nurkkaan, tutkaillen samalla käsissään olevaa omaisuuttaan ja hän melkein säikähti astuessaan lämpöä hehkuvan tötsäkkeen toiselle puolelle, kun hän huomasi Junhyungin istuvan edessään, nojaten rennosti taaksepäin.
"Ah...!" Yoseob äännähti ja automaattisesti hän vei molemmat kätensä selkänsä taakse, koittaen piilottaa märät tavaransa.

___________________
ZicoGinaSimsPrinceHirokiEllyYukikoChieriHaineJackson
avatar
Maya

Viestien lukumäärä : 1136
Join date : 05.11.2011
Ikä : 25
Paikkakunta : Tampere

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Those assholes. I could tear them to little pathetic pieces with my bare hands. [VALMIS]

Viesti  Vieraili lähetetty Ma Joulu 12, 2011 9:42 am

Junhyung Yong

Junhyung ehti istuskella aloillaan vielä muutaman minuutin ennen kuin havaitsi liikettä silmäkulmastaan. Ei hän ollut tulijaa kuulokkeidensa läpi kuullut, joten hän säpsähti tuskin havaittavasti tajutessaan, ettei ollut enää yksin ja nosti katseensa puhelimestaan.
"Yoseob?" Junhyung sanoi kysyvästi tunnistaessaan toisen jossakin sekunnin miljoonasosassa samalla kun painoi musiikin pauselle.
"Mo - ", hän oli jo tervehtimässä umpiväkisin kasvoille tunkeneen pienen hymyn kanssa, kun tajusi nuoremman käyttäytyvän vähän kummallisesti ja tavalla, jonka hän oli nähnyt turhan monesti aiemminkin. Sana katkesi puoleen väliin ja orastava hymykin hyytyi ja muuttui melko huolestuneeksi katseeksi.
"Älä vaan sano", Junhyung sanoi hänen katseensa löytäessä Yoseobin selän takana muka piilossa olevat tavarat, joista vielä tipahteli hiljakseen vettä. Nuorukaisen suusta lopsahti äänettömästi litania kirosanoja.

Junhyung vetäisi kuulokkeet korviltaan, nousi ylös ja laski ne sekä kännykkänsä siihen paikkaan, jossa oli juuri istunut. Huolestumisen lisäksi tunneskaalaan oli jo ilmestynyt vahvaa ärtymystä. Junhyung ei kertakaikkiaan kyennyt pienellä päällään ja aivokapasiteetillaan käsittämään, miten kukaan tässä maailmassa kykeni tekemään kaikkea tällaista Yoseobille. Samaa Junhyung oli miettinyt jo monta monta vuotta, kun oli nuorempansa perään katsonut ja tämän ja kiusaajien välissä ottanut turpiinsakin useammankin kerran. Tummahiuksisen luottamus ihmiskuntaa kohtaan oli aikamoisen heikoilla kantimilla, kun noinkin suloista ilmestystä pystyttiin sillä tavoin kiusaamaan.
Junhyung lampsi Yoseobin luo ja helposti nappasi käsiinsä tavarat, joita häntä pienikokoisempi poika piteli selkänsä takana. Hän tuijotti märkiä - selvästi taas vessanpytyssä käyneitä - kirjoja ja laukkua ilmeettömänä täydet viisi sekuntia ennen kuin käänsi katseensa Yoseobin puoleen.
"Ketkä?"

Vieraili
Vierailija


Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Those assholes. I could tear them to little pathetic pieces with my bare hands. [VALMIS]

Viesti  Maya lähetetty Ma Joulu 12, 2011 10:40 am

Yoseob Yang

Vaaleahiuksinen nuorukainen ei ehtinyt ajatella oikeastaan mitään, kun hänen kätensä jo automaattisesti vetäytyivät hänen selkänsä taakse, koittaen piilottaa todistusaineistoa tämänkertaisesta kiusaamisesta. Mutta ei puhettakaan siitä etteikö Junhyung olisi huomannut, vanhempi oli muutenkin niin huolehtivainen Yoseobia kohtaan, ettei tältä jäänyt mikään huomaamatta.
Yoseob avasi suunsa sanoakseen jotain, kun pidempi poika nousi ylös maasta ja käveli hänen luokseen, napaten helposti märät tavarat hänen selkänsä takaa, mutta nuorempi ei keksinytkään mitään sanottavaa. Niinpä hän vain sulki suunsa, laskien katseensa maahan, muistuttaen kovasti lyötyä koiranpentua.

Yoseobia oli kiusattu niin kauan kuin hän vain muisti, hän oli pienestä pitäen ollut se isompien poikien silmätikku. Suurimmaksi osaksi se johtui hänen pienestä ja hennosta olemuksestaan ja hän oli muutenkin kiusaamiselle helppo kohde. Miksi etsiä vaivalla vaikeita kohteita, kun helppojakin maalitauluja oli kiikarissa?
Hänen onnekseen hän sattui ystävystymään Junhyungin kanssa ja vanhempi poika olikin aina toiminut hänen kilpenään näissä kiusaamistilanteissa. Tietysti oli niitäkin tilanteita, jolloin Junhyung ei vain ollut paikalla suojelemassa häntä, mutta yleensä vanhempi oli aina henkeen ja vereen asti puolustamassa häntä ja Yoseob oli siitä syvästi kiitollinen. Välillä Junhyung tosin suhtautui tilanteisiin vähän turhan kärkkäästi - jos Yoseobilta kysyttiin - eikä Yoseob halunnut toisen ottavan turpaansa hänen takiaan.
Niinpä Yoseob vain kohotti lyödyn koiranpentukatseensa pidempään poikaan, tummanruskeiden silmien katseen muuttuessa kevyen säikähtäneeksi ja samalla vähän tuskaiseksi, kun Junhyung kysyi melkeinpä hyytävän ilmeettömänä ketkä olivat olleet tällä kertaa asialla.
"Kuule, ei sillä oo mitään väliä, mä - ", Yoseob yritti, tarttuen molemmilla käsillään Junhyungin toisesta käsivarresta ja laskien samalla katseensa alas.
"Mä en halua, että sä meet tappelemaan..." Vaaleakutrinen poika kohotti hitaasti katseensa Junhyungin kasvoihin, purren samalla pienesti alahuultaan.

___________________
ZicoGinaSimsPrinceHirokiEllyYukikoChieriHaineJackson
avatar
Maya

Viestien lukumäärä : 1136
Join date : 05.11.2011
Ikä : 25
Paikkakunta : Tampere

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Those assholes. I could tear them to little pathetic pieces with my bare hands. [VALMIS]

Viesti  Vieraili lähetetty Ma Joulu 12, 2011 11:38 am

Junhyung Yong

Junhyung kyllä tiesi, että vaikka Yoseob syvästi arvostikin sitä, että Junhyung oli kiusaamistilanteissa välissä, niin tämä ei aina pitänyt siitä, miten kärkkäästi Junhyung sen teki. Mutta miljoona kertaa mieluummin Junhyung itse otti vähän ruumiillista osumaa kuin antoi Yoseobin kärsiä.
Tilanne oli saanut Junhyungin verenpaineen kohoamaan sille tasolle, että hän olisi voinut käydä kiskomassa viattomien ihmisten tavaroiden vessanpöntössä uittelijoilta aivot - joilla nämä eivät selvästikään yhtään mitään tehneet - pellolle peräsuolen kautta, ei hän voinut olla tuntematta vatsansa muljahtavan hassusti, kun vaaleahiuksinen katsoi häntä tuollaisella säikähtäneellä katseella.
"Kyllä sillä kuule on vähän väliä", Junhyung sanoi edelleen kasvoillaan se pelottavaksikin tituleerattava ilmeetön ilme, jollainen riitti joillekin tapauksille jo siihen, että nämä juoksivat häntä koipien välissä livohkaan. Ei hän silti voinut estää pientä pinkihtävää vivahdetta ilmestymästä poskilleen, kun Yoseob roikkui hänen käsivarressaan noin anelevan näköisenä.

'Äh', tummahiuksinen ähkäisi mielessään ja käänsi kasvonsa poispäin puraisten huultaan. Kaikista eniten tällä hetkellä Junhyung olisi juurikin halunnut käydä vähän tappelemassa ja pieksemässä lihaa tummaksi, mutta se olisi vain saanut nuoremman olon pahemmaksi.
"Sun pitäis opetella sanomaan niille vastaan", Junhyung tuumasi puoliksi huokaisten, vaikka varsin hyvin tiesi, että Yoseob oli sellaiseen liian kiltti. Nuorukainen irrottautui Yoseobin otteesta ehkä vähän turhan äkäisesti, vaikkei kiukkuisuus todellakaan Yoseobiin kohdistunut, ja käveli takaisin sinne missä oli hetki sitten istunut yhä käsissään Yoseobin märät tavarat. Hän oli huomaamattaan vähän painanut niitä itseään vasten, joten nyt hänen toinen hihansa ja osa koulupuvun vatsasta oli ottanut kosteutta. Junhyung ei edes itse huomannut asiaa, vaan kyykistyi laskemaan laukun ja kirjat maahan.
"Anteeks, ku en ollu paikalla", hän sanoi samalla kun tunki maahan jääneen puhelimensa ja kuulokkeensa omaan laukkuunsa. Sitten tummahiuksinen jäi siirtelemään katsettaan omasta kuivasta laukustaan Yoseobin kosteusvahingosta kärsivään ja vaihtaakseen laukkuja päikseen kylmänviileästi kumautti oman laukkunsa sisällön maahan.
"Tuu auttamaan, ni saadaan nämä joskus kuiviks", Junhyung kääntyi Yoseobin suuntaan.

Vieraili
Vierailija


Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Those assholes. I could tear them to little pathetic pieces with my bare hands. [VALMIS]

Viesti  Maya lähetetty La Joulu 17, 2011 3:08 am

Yoseob Yang

Yoseob tiesi, että tilanne oli saanut Junhyungin veren kohisemaan tämän korvissa ja suoranaisen vihan täyttämään tämän mielen. Hän tiesi monen vuoden kokemuksella kuinka Junhyung näihin tilanteisiin reagoi ja siitä huolimatta Yoseob ei halunnut, että Junhyung nyt jättäisi hänet yksin ja menisi etsimään syylliset käsiinsä.
Tuijotettuaan ystäväänsä vielä hetken aikaa vaativa ja osittain tuskaisen anova ilme kasvoillaan, Yoseob saattoi nähdä kuinka Junhyung luovutti tällä kertaa, jättäen tappeluaikeet toistaiseksi taka-alalle mielensä perukoilla. Ja mitä Junhyung seuraavaksi sanoi, se sai vaaleakutrisen pojan laskemaan katseensa alas. Totta. Hänen olisi pitänyt pystyä puolustamaan itseään, mutta hän ei vain voinut. Yoseob oli siihen aivan liian kiltti ja hän tiesi sen itsekin. Niinpä hän vain mutristi kevyesti huuliaan Junhyungin sanoille, tuijottaen samalla jonnekin ystävänsä vatsan seutuville.

Nuorempi yllättyi hieman, kun Junhyung irrottautui hänen otteestaan ehkä vähän turhankin äkäisesti, vaikka tuskinpa tuon kiukku häneen kohdistui. Yoseob seurasi vanhempaa katseellaan, vetäen samalla hitaasti kätensä melko suojelevaisesti rintakehälleen.
Kun Junhyung pyysi anteeksi sitä, ettei tämä ollut ollut paikalla, Yoseob tunsi lämpimän tunteen sisällään.
"Ei se haittaa", nuorempi vastasi hiljaisella äänellä, pudistaen samalla rivakasti päätään kuin sanojensa vakuudeksi, vaikkei toinen sitä voinutkaan nähdä.

Yoseob käveli lähemmäs Junhyungia tämän pyynnöstä, seuraten samalla katseellaan mitä toinen oiken puuhasi. Hän pysähtyi vanhemman vierelle.
"Mitä sä oikeen teet?" hän kysyi tuijottaessaan kertakaikkiaan kuin puulla päähän lyötynä Junhyungin tavaroita, jotka tämä oli leväyttänyt laukustaan maahan.

___________________
ZicoGinaSimsPrinceHirokiEllyYukikoChieriHaineJackson
avatar
Maya

Viestien lukumäärä : 1136
Join date : 05.11.2011
Ikä : 25
Paikkakunta : Tampere

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Those assholes. I could tear them to little pathetic pieces with my bare hands. [VALMIS]

Viesti  Vieraili lähetetty Su Joulu 18, 2011 12:03 pm

Junhyung Yong

Junhyungille Yoseob oli aina ollut se herkkä kohta, vaikkei tämä aina halunnut tätä edes itselleen myöntää. Ei ollut montaa asiaa, johon hän reagoi yhtä vahvasti kuin johonkin Yoseobia koskevaan, sillä yleensä hänen asenteensa oli lähinnä melkoisen välinpitämätön ja ehkä kylmänkin oloinen. Juuri tähän pehmeään kohtaan sohaisemalla hänestä kyllä sitten sai irti hyvinkin agressiivisia reaktioita.
Nytkin Junhyungilla oli oikeasti jopa huono omatunto siitä, että jotain tällaista oli päässyt sattumaan hänen selkänsä takana. Vaikka eihän Junhyung nyt kertakaikkiaan voinut jatkuvasti olla Yoseobin selustaa vahtimassa, muttei se estänyt häntä ajattelemasta välillä, että juuri se oli hänen velvollisuutensa.

Tummahiuksinen kuuli nuorempansa astelevan lähemmäs, kun hän oli tätä pyytänyt / käskenyt, ja toinen pysähtyikin hänen viereensä. Kun toinen oli kysynyt kysymyksensä, Junhyung kääntyi katsomaan tätä kuin vähäjärkistä ennen kuin käänsi katseensa takaisin siihen mitä oli tekemässä ja sanoi kuin maailman suurimman itsestäänselvyyden:
"Järkkään sulle kuivaa laukkua."
Junhyung tunki puhelimensa taskuunsa, heitti kuulokkeet kaulalleen tai oikeastaan jonnekin takaraivolleen, koska kaulaliina oli tiellä ja kasasi kaksi kirjaansa ja universumin laihimman penaalinsa viereensä ja kurottautui päätään kääntämättä tarttumaan Yoseobin hihansuuhun kiskaistakseen tämän myös tasolleen. Irrottamatta otettaan toisen hihasta hän tyrkkäsi toisella kädellään oman tyhjän laukkunsa Yoseobin eteen ja loi tähän lyhyen katseen, joka varoitti sanomasta yhtäkään vastalausetta.
Vähän vastahakoisesti Junhyung irrotti sormensa puristamasta toisen hihaa ja otti Yoseobin märän laukun käsiinsä. Hän painoi sen molemmilla käsillään vasten lämmintä seinämää, joka ehkä jonkin verran kuivattaisi laukkua, joskaan ei siitä täysin kuivaa saisi millään ilveellä tähän hätään.
"Kirjat voi olla kyllä vähän hankalampi juttu", Junhyung mutristi kevyesti suutaan ja istahti maahan ristien jalkansa. Ei hän jaksanut kyykkiä niin kauaa, että laukku olisi tyydyttävän kuiva.

Vieraili
Vierailija


Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Those assholes. I could tear them to little pathetic pieces with my bare hands. [VALMIS]

Viesti  Maya lähetetty Ke Tammi 25, 2012 2:33 pm

Yoseob Yang

Vaaleakutrinen poika tuijotti silmät pyöreinä ystävänsä tekemisiä ja hänellä kesti hetki sisäistää mitä toinen oli juuri sanonut. Järjesti hänelle kuivaa laukkua? Hei, hetkinen, sehän tarkoittaisi sitä, että -
"Entä sun omat kamat?" Yoseob kysyi ja tuijotti toista kuin puulla päähän lyötynä.
"Hei, ei sun tartte - ", nuorempi yritti vielä hangoitella vastaan, muttei hän oikein voinut tehdä muuta kuin katsoa vierestä, kun Junhyung kokosi pientä omaisuutta kasaansa. Yoseob oli älähtää pienesti ääneen, kun vanhempi tarttui häntä hihasta ja nykäisi hänet alemmas samalle tasolle kanssaan ja tyrkkäsi tyhjän, sekä kuivan laukun hänen eteensä.
Yoseob otti laukun vähän epävarmoin ja alistunein ottein käsiinsä, laskien samalla katseensa maahan, luoden Junhyungiin kuitenkin nopean ja kiitollisuutta pursuavan katseen. Miksi toinen jaksoi niin kovasti pitää huolta hänestä?
"...kiitti", hiljainen ääni pääsi karkaamaan Yoseobin huulien välistä ja hänen sormensa rutistivat yllättävän tiukasti laukkua otteessaan. Miksi hänen teki niin kovasti mieli itkeä?

Hetkeen Yoseob ei liikahtanutkaan paikoiltaan, mutta sitten hän valahti hitaasti istumaan Junhyungin viereen. Yoseobin kasvoille oli kohonnut jokseenkin mietteliäs, mutta myös hieman surkea ilme.
"Miksiköhän mä olen niin helppo kohde?" nuorukainen mietti puoliääneen tuijottaen samalla laukkua käsissään. Laukku oli selkeästi paljon hienompi ja kalliimpi kuin Yoseobin oma, joten nuorukaisesta tuntuisi älyttömän pahalta, jos sekin päätyisi hänen kiusaajiensa toimesta vessanpönttöön.

// hyi, tulipa lyhyt :''''DD //

___________________
ZicoGinaSimsPrinceHirokiEllyYukikoChieriHaineJackson
avatar
Maya

Viestien lukumäärä : 1136
Join date : 05.11.2011
Ikä : 25
Paikkakunta : Tampere

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Those assholes. I could tear them to little pathetic pieces with my bare hands. [VALMIS]

Viesti  Vieraili lähetetty Ke Tammi 25, 2012 3:19 pm

Junhyung Yong

Junhyung ignoorasi sujuvasti Yoseobin vastustelut ja keskittyi siihen, mitä oli tekemässä.
"Ole hyvä", Junhyung vastasi toisen pieneen ja hiljaiseen kiitokseen, eikä voinut estää ehkä maailmankaikkeuden minimaalisimman ja säälittävimmän kokoista hymyä kohoamasta vinosti huulilleen, mutta hymy se oli sekin. Samalla hän huitaisi kädellään pienesti ilmaistakseen, että eihän nyt kyseessä ollut kuitenkaan mikään maailmanluokan urotyö.

Hetkisen kuluttua Junhyung enemmän tunsi kuin näki Yoseobin istahtavan lopulta viereensä, sillä hän piti katseensa tiukasti käsissään olevassa laukussa, jota hän piti seinää vasten. Ehkä tämä oli vähän epätoivoinen tapa yrittää kuivata sitä, mutta kuten sanottua, ainakin lämpö saisi toivon mukaan sen suurimman kosteuden häviämään.
Junhyung kääntyi vilkaisemaan Yoseobia sivusilmällä, kun tämä kysyi kysymyksen - tosin sävystä päätellen ennemminkin vain itseltään. Toisen kasvoissa oli riittävä määrä surkeutta siihen, että tummahiuksinen sai puraista huultaan kääntyessään takaisin seinää päin. Että hänen teki taas mieli käydä kuristamassa paria henkilöä.
"Sä oot liian kiltti", Junhyung sanoi mietteliäästi ja kohotti kätensä tuupatakseen nuorempaa kevyen leikkisästi hartiaan. "Senkin hippiäinen."
"Ei mut oikeesti", hän jatkoi sitten hitaasti vakavampaan sävyyn, "ei siinä oo edes mitään syytä kiusata - ei missään ole koskaan - että älä syytä itteäs. Ne ne tässä on idiootteja."
Junhyung siirsi toisella kädellään silmilleen valuneet hiukset pois tieltä ja käänsi sitten seinää vasten olevan laukun toisinpäin. Seinän lämmittämänä ollut puoli oli itse asiassa pikkaisen kuivempi, joten tämä sitten loppujen lopuksi auttoi jonkin verran.
"Sitä paitsi", Junhyung jatkoi hetkisen kuluttua ja vilkaisi taas toista lyhyesti sivusilmällä ennen kuin jatkoi yhtä huolettomasti kuin olisi heittänyt jonkin sivuhuomautuksen, "sulla on aina mut."

// lollollol no jopas. ::: D ja miks tää on aina jotenki sydäntäsärkeväääääää ;;_____;; //

Vieraili
Vierailija


Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Those assholes. I could tear them to little pathetic pieces with my bare hands. [VALMIS]

Viesti  Maya lähetetty To Tammi 26, 2012 12:41 pm

Yoseob Yang

Yoseob ei mielellään jäänyt koskaan liian pitkäksi aikaa miettimään mahdollisia syitä siihen miksi hän oli niin helppo kohde kiusaajille, se vain sai hänet todella surulliseksi. Ajatus siitä, että joku kiusasi häntä vain siksi, että hän oli liian kiltti, pienikokoinen, eikä hän osannut puolustaa itseään, sai pojan masentumaan.
Miksi joku kiusaisi häntä siksi, että hän oli liian kiltti? Yoseob itse laski kiltteytensä vahvuudekseen, eikö ihmisten olisi kuulunutkin olla kilttejä toisilleen? Ja silti häntä kiusattiin sen takia. Yoseob huokaisi hiljaa itsekseen.
"Niin", hän vastasi ja pojan huulilla käväisi vähän surumielinen hymy Junhyungin sanojen myötä. Niinhän se oli, ei vika ollut hänessä, vaan niissä kiusaajissa.

"Sulla on aina mut."
Vaaleakutrinen kääntyi nyt kunnolla katsomaan vieressään istuvaa ystäväänsä ja nuoremman kasvoille oli kohonnut viattoman yllättynyt ilme. Tietysti Yoseob tiesi tämän - tai ainakin hän luotti siihen, ettei Junhyung koskaan hylkäisi häntä - mutta sen kuuleminen suoraan toiselta itseltään sai nuoremman silti hieman hämmentymään. Sitten onnellinen hymy kohosi pojan kasvoille.
"Kiitos", Yoseob sanoi hymyillen ja hän pukkasi vanhempaa poikaa kyynerpäällään kevyesti kylkeen, "sä oot korvaamaton ystävä."
Yoseob tarkoitti sanojaan, hän ei varmaan pärjäisi ilman Junhyungia.

He olivat istuskelleet siinä lämpötötsäkkeen luona jo hyvän aikaa, suurimmaksi osaksi hiljaisuuden vallitessa - se oli sitä hyvältä tuntuvaa hiljaisuutta, eikä lainkaan kiusallista. Yoseob pakkaili hiljakseen kosteita tavaroitaan Junhyungin laukkuun, jonka toinen oli väkisin antanut hänelle, ottaen itse Yoseobin vessanpöntössä uineen laukun tilalle. Kirjat olivat edelleen märkiä, eikä niitä nyt siihen hätään voinut kuivattaa, mutta kyllä hän niiden kanssa loppupäivän pärjäisi. Ei siinä sentään hänen kaikki seuraavien tuntien kirjat olleet, osa oli vielä kaapissa.
"Pitäiskö meidän kohta lähteä? Lounastauko loppuu ihan pian", Yoseob kääntyi katsomaan Junhyungia kysyvä ilme kasvoillaan. Hänestä oli kyllä mukava viettää aikaa näin ystävänsä kanssa ja Junhyungin rauhoittava seura oli saanut Yoseobin jälleen paremmalle tuulelle.

// no voih että, on ne kyllä niin sulosia :::D <3 //

___________________
ZicoGinaSimsPrinceHirokiEllyYukikoChieriHaineJackson
avatar
Maya

Viestien lukumäärä : 1136
Join date : 05.11.2011
Ikä : 25
Paikkakunta : Tampere

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Those assholes. I could tear them to little pathetic pieces with my bare hands. [VALMIS]

Viesti  Vieraili lähetetty To Tammi 26, 2012 1:52 pm

Junhyung Yong

Junhyung tunsi nuoremman kääntyvän katsomaan itseään, kun hän oli sanonut näennäisen huolettoman, mutta niin paljon tarkoittavan toteamuksensa. Tummahiuksinen kääntyi hymyilemään lyhyesti toiselle ja kohotti kyynärpäänsä pukkaamaan takaisin ennen kuin sanaakaan sanomatta kääntyi takaisin seinän puoleen.
Hän olisi enemmän kuin mielellään ollut Yoseobille enemmänkin kuin ystävä - ja näin hän oli ajatellut niin kauan kuin oikeastaan edes muisti -, mutta nuorempi ei vain tuntunut tajuavan tätä. Ei Junhyung kyllä koskaan ollut asiaa mitenkään liian selväksi tehnyt (vaikka ulkopuolistenkin silmiin asian laita tuntui välillä näkyvän vähän turhan hyvin), sillä mitä jos hän säikäyttäisi toisen pois tai jotain? Joten ihan vain ystävä oli hänelle jotain sellaista, josta täytyi olla tyytyväinen.

Kumpikaan ei sanonut pitkään hetkeen mitään, vaan Junhyung kuivatti laukkua ja Yoseob puuhasteli hiljalleen hänen vieressään. Vanhempi loi toiseen aika ajoin sivusilmällä katseen ikään kuin varmistaakseen, että tämä oli yhä siinä.
"Okei", Junhyung vastasi nuoremmalle tämän mainittua lounastauon loppumisesta. Hän laski Yoseobin laukun alas ja käänteli sitä tunnustellen käsissään muutamia kertoja päätyen sitten nyökkäämään itsekseen riittävän tyytyväisenä. Kyllä hän saisi vähäiset tavaransa kannettua siinä loppupäivän, kun sitä paitsi tärkein omaisuus mahtui taskuihin. Junhyung laittoi siis kirjat ja penaalinsa ja muutamat muut roippeet maasta laukkuun ja nousi ylös.
"Kaikki ok?" hän ei voinut olla vielä varmistamatta Yoseobilta ennen kuin he lähtivät kävelemään hiljakseen katon poikki.

// hiheheh voi toisia <3 VALAMIS !! //

Vieraili
Vierailija


Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Those assholes. I could tear them to little pathetic pieces with my bare hands. [VALMIS]

Viesti  Sponsored content


Sponsored content


Takaisin alkuun Siirry alas

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa