They call us troublemakers. [VALMIS]

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas

They call us troublemakers. [VALMIS]

Viesti  Maya lähetetty La Maalis 09, 2013 8:04 am

// Destie tänne poliisisetänsä kanssa! ;DD //

Torstai 14. maaliskuuta 2013

Keunsuk "Prince" Jang

Moneskohan kerta se jo oli? Varmaan sadas. Ei, pakko olla enemmän. Ehkä tuhannes kerta? Prince oli lakannut jo useampi vuosi sitten laskemasta kertoja, kun he olivat hänen parhaan ystävänsä kanssa tekemisissä poliisin kanssa.
Ja jälleen kerran he istuivat sen tuttuakin tutumman mustan auton takapenkillä, kädet selän takana raudoissa. Se tosin ei riittänyt pitämään rastahiuksista nuorukaista hiljaisena - itse asiassa juurikin päinvastoin. Kun hänen liikuntakykyään oltiin rajoitettu, oli aivojen ja suun yhteistyö ainakin kolminkertaistunut, mikä sinällään oli jo itsessään saavutus, sillä Prince kuului muutenkin niihin ihmisiin, jotka rakastivat omaa ääntään.
"No on vittu kumma, kun ei nykypäivänä saa tehä enää mitään, kun heti joutuu kyttien piirittämäksi! Eiks teillä tosiaan oo muuta tekemistä, kun roikkua meiän perässä?" rastahiuksinen nuorukainen oli kumartunut eteenpäin sen verran mitä turvavyöltään pystyi.
"Mä oon ihan sata varma, et te ootte pistäny jonkun vahtimaan meitä, ette te muuten olis taas noin nopeesti paikalle sattunu! Hankkikaa vittu elämä ja antakaa meiän nuorien elää omaa elämää!"

Okei, saattoi olla, että ostoskärryjen avulla laskettelu keskellä Shibuyan vilkkaimman ostoskeskuksen rullaportaita ja liukuhihnoja pitkin ei ehkä ollut se kaikista fiksuin tapa viettää vapaa-aikaa - ei varsinkaan pahimpaan ruuhka-aikaan. Princelle oli vain iskenyt yksi pahimmista lapsetuskohtauksista aikoihin, mistä hän syytti muutamaa huonosti nukuttua yötä, mutta nopeasti hän oli saanut parhaan ystävänsä Kurtin mukaan tähään älyvapaaseen touhuun.
Ja saattoi toki olla, että kiukustuneet asiakkaat olivat ehtineet soittaa useammankin kerran poliisille terroristikaksikon touhuista, mikä ehkä selitti heidän nopean saapumisensa - mutta aivan kuin Princeä olisi moinen sivuseikka kiinnostanut.
"Ai joo, mut eihän tossa iässä taida enää elämällä mitään tehä, se kun taitaa teiän osalta olla jo melkeen ohi", nuorukainen virnisti sillä itselleen ominaisella röyhkeällä tyylillä, nojautuen samalla taaksepäin takapenkillä. He vaihtoivat muutaman oikein ärsyttävän lausahduksen Kurtin kanssa aiheesta 'Poliisit ja heidän kauan sitten ohi menneet elämät'.

Matka poliisiasemalle oli sujunut jälleen kerran varsin rattoisissa tunnelmissa, Prince kun oli oppinut jo aikaa sitten nauttimaan jopa näistä turhista automatkoista putkaan - nämä mukavat poliisisedät kun joutuisivat kuitenkin päästämään heidän jälleen kerran pois. Tällä kertaa he eivät olleet satuttaneet ketään, eikä ostoskeskuksen omaisuuskaan ollut mennyt rikki. Mitä nyt muutama asiakas oli ehkä saanut elämänsä traumat terroristikaksikon huuteluista ja yleisestä mekkaloinnista. Voi parkoja.
Tummat raskat omaava nuorukainen ei tietenkään voinut rauhallisesti liikkua poliisisetien kanssa kohti heidän tuttuakin tutumpaa selliä, vaan Prince piti ääntä sen minkä kerkesi ja huuteli kaikkea mieleen tulevaa jokaiselle vastaantulevalle poliisille, joita asemalla oli ihan riittävästi.

// Ahh, Prince on niin herttanen jannu XD <3 //


Viimeinen muokkaaja, Maya pvm Su Maalis 24, 2013 7:55 am, muokattu 1 kertaa

___________________
ZicoGinaSimsPrinceHirokiEllyYukikoChieriHaineJackson
avatar
Maya

Viestien lukumäärä : 1136
Join date : 05.11.2011
Ikä : 25
Paikkakunta : Tampere

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: They call us troublemakers. [VALMIS]

Viesti  Vierailija lähetetty La Maalis 09, 2013 9:17 am

// Here he is! //

Seungwon Cha

Seungwon Chanin päivä oli ollut erittäin rattoisa. Hän oli sen päivän paperihomma vuorossa ja se kävi hänelle oikein hyvin – koska hän nautti siitä omasta rauhasta jonka siinä sai. Jostain syystä monet muut taas välttivät sitä paperikasaa joka kertyi päiväpäivältä vielä suuremmaksi. No, Seung mielellään käytti aikaa sen setvittämiseen. Mikä oli parempaa ajankäyttöä kuin sellainen, jossa sai tukkia verisuonet monella kupilla kahvia? Plus lisäksi ne monet tupakkatauot joihin hän pystyi siirtymään vaivatta kenenkään huomaamatta. Varsinkin juuri tänään, jolloin asemalla oli ehkä jopa liiankin hiljaista. No, Seung koputti hiukan työpöytänsä puuta. Kyseinen hiljainen päivä pystyisi helposti muuttumaan nopeasti.

Kahvikuppia siemaillen Seung kurottui ja otti seuraavan paperiarkin pöydältä ja avasi sen. No, kukas se siinä, mies ajatteli kun erään tutun huligaaninuoren virnuilevat kasvot ilmestyivät esiin kansiossa. Sehän oli jo ehkä neljäs rästiin jäänyt raportti kyseiseen nuoreen ja tämän kaveriin liittyen. Kyseinen parivaljakko työllisti ehkä jopa liiankin paljon poliiseja ja joskus Seung mietti, että eikö nuorilla ollut hohdokkaampaa tekemistä kuin terrorisoida kaupungissa. Koska kuitenkin herra oli kohdannut elämänsä aikana hiukan pahempiakin tapauksia, niin kyseiset nuoret pikemmin huvitti häntä. Vaikka oli pakko myöntää, että se rastapää oli suhteellisen paha suustaan.

Kyseisestä kaksikosta puheen ollen – keitäs sieltä saatettiinkaan juuri ovesta sisälle käsiraudoissa. Tuosta kielenkäytöstäkään ei voinut erehtyä. Seung nosti katseensa papereista ja kohotti hieman kulmiaan työkaverilleen joka saattoi rastapäätä tuttua selliä kohden. Työkaveri vain pyöräytti väsyneenä silmiään ja nyökkäsi tulemaan mukaan. Hetken Seung mietti että oliko pakko – hänellä oli juuri sillä hetkellä niin mukavat oltavat. Mutta ei kai kaveria saanut jättää pulaan, joten hän nousi kahvikuppia pitäen kädessä seisomaan ja oikaisi hieman toisten ohitse ja meni avaamaan kaksikon sellien ovet, jotta työkaveri pystyi nuo tuonne pistämään. Samalla hän sai tietysti osakseen myös hiukan valittuja sanoja tuolta parivaljakolta, mutta ilmekään värähtämättä sulki sellien ovet. Kahvikuppi vielä kädessään istahti läheiselle penkille istumaan ja kaappasi lähettyvillä olevan päivän lehden. Eihän hän pystynyt siitä vielä lähtemään – sehän oli ehkä mielenkiintoisin hetki koko työpäivän aikana.

”Ettekö te tajua kuinka paljon työtä te teette meille kun tuolla tavalla riehutte?!” Lopulta hänen työkaverinsa ärähti, kun oli saanut osakseen sen verran rumaa kielenkäyttöä. Seung hieman hymähti ja keskittyi lehden otsikoihin – kuunnellen tietysti samalla.
Mitäköhän kyseinen kaksikko oli tällä kertaa tehnyt kun joutuivat sellin ovien toiselle puolelle?

Vierailija
Vierailija


Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: They call us troublemakers. [VALMIS]

Viesti  Maya lähetetty Ma Maalis 11, 2013 12:51 pm

Keunsuk "Prince" Jang

Poliisiasemalle saavuttuaan ja sitä heidän tuttua selliä kohti kävellessään Princen katse kiinnittyi työpöytänsä äärellä jotain kansiota selailevaan mieheen. Tummat rastat omaava nuorukainen olikin ehtinyt automatkan aikana ihmetellä kovaan ääneen, että mihinkäs se mystinen cool äijä oikein oli jäänyt - siinä oli sellainen henkilö, joka antoi Princelle jopa vähän haastetta ärsyttämisen saralla.
Mies kun ei tuntunut ihan vähästä hätkähtävän - itse asiassa nuorukainen ei ollut nähnyt miestä kertaakaan suuttuneena tai huomattavan ärtyneenä minään niistä kerroista, jotka Prince ystävineen olivat virkavallan kanssa olleet tekemisissä viimeisen kolmen vuoden aikana.
Eli siinä oli siis haastetta kerrakseen. Ja Prince tykkäsi haasteista.
"No oho! Kato ketä näkee!" nuorukainen kajautti kovaan ääneen katse tuossa kahvia siemailevassa miehessä, kun häntä ja Kurtia saatettiin lähemmäs selliä. Rastahiuksisen nuorukaisen katse seurasi tiiviisti tuota miestä, kun tämän tuskastuneen näköinen työpari (mitäs oli niin helposti ärsyyntyvä, Prince tuhahti mielessään) oli vinkannut miehen avaamaan sellien ovet - miehellä itsellään kun oli täysi työ pitää kahta huligaania raudoissa.
"Varo vaan, ettet pääse rupsahtaan, kahvi ja munkit ei ehkä oo niin kauheen hyvä yhdistelmä päivästä toiseen", ei Prince tietenkään voinut olla kommentoimatta leveän virneen kera miehen kädessä olevaa kahvikuppia.

Pitkät sormet hieraisivat kevyesti ranteita, kun nuorukainen sai käsiraudat pois ranteistaan ja sellin ovi tyrkättiin kiinni heidän perässään. Hän oli jo niin tottunut tähän kaikkeen, että kaikki sujui rutiinilla, eikä hän tuntenut oloaan lainkaan hermostuneeksi - miksi olisi, kun hän kuitenkin tiesi pian pääsevänsä pois.
Vähän jotain paperihommia, viralliset lausunnot siitä miksi he olivat tehneet jotain niin älyvapaata, kuin lasketelleet ostoskärryjen kanssa pitkin Shibuyan ruuhkaisinta ostoskeskusta, jonka jälkeen he olisivat niiden samojen varoitusten kera valmiit lähtemään pois.
Hitto, hehän ehtisivät Kurtin kanssa vielä bailaamaan illalla!

Prince ei voinut olla kohottamatta ensiksi kulmiaan toisen poliisin tunteenpurkaukselle, jonka jälkeen hänen kasvoilleen kohosi se tuttuakin tutumpi virne.
"Ja miks ihmeessä me haluttais tehdä teiän elämästä yhtään helpompaa?" Äänensävy oli vähän venyttelevä, toinen kulma kohosi pilkalliseen sävyyn ylöspäin.
"Sitä paitsi, se on ihan oma vikanne, kun otatte meidät kaikista pikkujutuista tänne putkaan - nytkin olisitte vaan voinu antaa meidän olla ja oltais säästytty näiltäkin paperihommilta!"
Oli ehkä niitäkin hetkiä, jolloin oli ihan ymmärrettävää, että poliisit nappasivat heidät putkaan rauhoittumaan, mutta sekin oli kyllä totta, että paikallinen poliisi oli jo useampi vuosi sitten ottanut heidät silmätikuikseen, mistä syystä he noukkivat heidät kyytiin aina, kun oli edes pieni epäilys siitä, että he olisivat tehneet jotain väärää - välillä ihan ilman mitään oikeaa syytä. Ja niistä paperihommista virkavalta ei voinut kuin syyttää itseään.

"Mut hei, mä oon kyl tälle päivälle katellu jo ihan tarpeeks teiän naamoja - missä teiän kaikki muijat on?" Prince vaihtoi sujuvasti puheenaihetta ja nuorukaisen ääni kohosi lauseen loppua kohti, sillä hän tiesi asemalla olevan muitakin poliiseja työvuorossa - ihan varmasti myös niitä naisia - ja mikäs sen hauskempaa, kuin että hekin kuulisivat kaksikon olevan jälleen kerran paikalla.

___________________
ZicoGinaSimsPrinceHirokiEllyYukikoChieriHaineJackson
avatar
Maya

Viestien lukumäärä : 1136
Join date : 05.11.2011
Ikä : 25
Paikkakunta : Tampere

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: They call us troublemakers. [VALMIS]

Viesti  Vierailija lähetetty Ma Maalis 11, 2013 9:14 pm

Seungwon Cha

Seung oli joutunut työskentelemään kyseisen parivaljakon kanssa enemmän kuin tarpeen. Yleensä hänen työkaverinsa oikein työnsivät hänet hakemaan tuon rastapäisen ja tämän kaverin pahanteosta pois – koska Seung oli yksi ainokaisista jotka eivät hetkauttaneet kauheasti korviaan poikien jutuille. Ja miksi hän niin olisi tehnyt? Kun kuulee kidnappaajan esittävän lunnasvaatimuksia ase jonkun ohimolla, niin tuollaisten kakaroiden uhoaminen ei ollut oikeastaan mitään siihen verrattuna. Ja totta kai sekin, että hänellä oli vain niin älyttömän pitkä pinna. Sitä tarvittiin tässä työssä – ja paljon.

Herra käänsi sanomalehden sivua ja luki jotain kulttuuriosan sivua, keskittymättä kuitenkin juuri sillä hetkellä täydellä sydämellä. Seung nimittäin kuunteli hiukan tarkemmin poliisitoverinsa ja tuon kaksikon keskustelua.
”Jos te olisitte edes hetkenkin rauhallisemmin, meidän ei tarvitsisi teitä raahata tänne”, hänen työtoverinsa totesi hiukan ärhäkkäästi naama punertavana ärsytyksestä. Seung nostaisi hattua tuolle rastapäälle jos omistaisi sellaista, koska kyseinen nuori pääsi yllättävän helposti hänen työtoveriensa ihon alle. Oli vain muutamista minuuteista kiinni ennen kuin hänen työkaverinsa räjähtäisi ja ihan vain säästääkseen omia korviaan päätti toimia ennaltaehkäisijänä kyseisessä asiassa.

Juuri kun rastapää alkoi kysellä työpaikan naisista, Seung taittoi sanomalehden kaikessa rauhassa ja laski sen viereiselle pöydälle – kahvikuppi laskettiin nätisti sanomalehden viereen. Mies nousi tuolilta ylös, suoristi hieman valkoista kauluspaitaansa ja käveli työkaverinsa luokse ja ennen kuin tämä kaveri pystyi kommentoimaan mitään nasevaa siihen nais-kommenttiin, vei kätensä toverinsa olkapäälle ja veti tätä hiukan pois tilanteesta.
”No niin Jeong, mitä jos menisit juomaan kupillisen kahvia ja edistämään rupsahdustasi, kuten nuorimies aikaisemmin totesi kahvin tekevän”, Seung sanoi ja ohjasi työkaveriaan olkapäästä kahvihuonetta kohti, päästäen sitten tuon olkapäästä irti taputtaen hiukan.
”Ja sitä paitsi myönnä pois, olisit huolissasi jos näitä kavereita ei viikkoon näkyisi paikanpäällä”, virnisti pienesti ja aikoi sitten palata sanomalehtensä ääreen kunnes hänen mieleensä juolahti eräs asia.
”Ja ai niin, sano kavereille että rahat voi viedä työpöydälleni”, totesi lujemmalla äänellä vielä toisen perään.
”Minä kun arvasin oikean päivämäärän milloin tämä kaksikko taas ilmestyy”, hymähti hieman puoliääneen ja kuuli kuinka työkaveri hiukan ärähti ja nyökkäsi sitten, kadoten kahvihuoneen turvaan.

Seung pudisti päätään hieman ja kääntyi sitten katsomaan sellissä olevaa parivaljakkoa.
”Ja kuinkas kauan minun pitää pitääkään teitä siellä tällä kertaa”, totesi itselleen ääneen.

Vierailija
Vierailija


Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: They call us troublemakers. [VALMIS]

Viesti  Maya lähetetty Ti Maalis 12, 2013 1:20 pm

Keunsuk "Prince" Jang

Rastahiuksisen nuorukaisen huulien välistä karkasi pari kutsuvaa vihellystä, kun hän röyhkeästi virnuillen katseli ympärilleen, kuin odottaen naisten suorastaan kirmaavan heidän luokseen. Ei nyt sentään, mutta oli siitä huolimatta hauska kiusata ja ärsyttää.
Varsinkin tuo poliisisetä, joka oli saanut jo useamman hetken viettää heidän seurassaan tänään, näytti oikeasti siltä, että tämä voisi kohta saada suuremman luokan hermoromahduksen. Hey c'moon, jos on tälle alalle hankkiutunut, niin kannattaisiko vähän kasvattaa sitä itsehillintää ja pidempää pinnaa?
Prince seurasi suurella mielenkiinnolla, kun mies oli selkeästi aikeissa kommentoida vähän vähemmmän nätisti jotain hänen naiskommenttiinsa, mutta sitä Prince ei koskaan saanut kuulla, kun tummanpuhuvampi poliisisetä oli valkoista kauluspaitaansa suoristellen tullut siihen vierelle, kehottaen työtoveriaan menemään kahville. Princen kasvoilla käväisi lähes pettynyt ilme. Sääli, toisen raivostumista oli niin hauska seurata vierestä.

Nuorukainen suorastaan höristeli korviaan, miettien oliko hän kuullut oikein, kun tämä heidän seuraansa jäänyt poliisi huuteli kaverinsa perään jotain rahasta, mikä selkeästi viittasi toisen sanoista päätellen vedonlyöntiin. Seriously?
"Mitä helvettiä, tienaatko sä meiän avulla rahaa? Sunhan pitäs antaa puolet meille!" Prince ei voinut olla kommentoimatta asiaa ehkä vähän turhankin kärkkäästi, tuijottaen miestä hieman suttuisella kajaalilla rajatuilla silmillään.
"Sitä paitsi, vedonlyönti on uhkapeliä, onko poliiseilla muka lupa harrastaa moista?" Ihan kuin Prince muka olisi voinut jättää asian siihen, tottakai hänen täytyi kommentoida sitä lisää.

Prince mittaili miestä katseellaan, kun tämä kehtasi miettiä ääneen sitä seikkaa, että kuinkakohan kauan hänen pitäisi heitä tällä kertaa pitää putkassa. Nuorukainen ei voinut olla pyöräyttämättä silmiään.
"Ihan se ja sama, kyl sä taidat itekin tietää, ettei me tästä mihinkään muututa, vaikka istuttaisit meitä täällä maailman tappiin saakka."

___________________
ZicoGinaSimsPrinceHirokiEllyYukikoChieriHaineJackson
avatar
Maya

Viestien lukumäärä : 1136
Join date : 05.11.2011
Ikä : 25
Paikkakunta : Tampere

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: They call us troublemakers. [VALMIS]

Viesti  Vierailija lähetetty Pe Maalis 15, 2013 12:54 pm

Seungwon Cha

Toisen suunsoitto ei kauheasti särähtänyt Seungin korvaan. Hän pikemminkin nosti vain hitusen kulmiaan samalla kun katsoi toista ja hymähti sitten hiukan.
”Pidä rahoja vaikka palkkana siitä, kuinka monta tuntia poliisilaitos on käyttänyt teihin kahteen kallista työaikaa”, Seung totesi sitten rauhallisella äänensävyllä ja vilkaisi kelloaan. Ah, häneltä loppuisi muutaman tunnin päästä työpäivä. Ehkä hän voisi myös silloin päästää nuo kaksi veijaria pois ihmisten ilmoille. Ja jos nuo päättäisivät vielä aiheuttaa lisää harmia kyseisenä päivänä – hän ei olisi sitä näkemässä. Tai pikemminkin hän ei olisi toisia taluttamassa selliin.

”Vedonlyönti on yksi ihmisen perustarpeista, jokainen sitä tekee vaikka ei saisikaan siitä rahallista hyötyä ja siitä ei ole haittaa, kunhan se ei vahingoita ketään”, mies vastasi sitten toisen toiseen kommenttiin samalla kun käveli takaisin kahvikupillensa ja otti sen käteensä.
”Lyön vaikka vetoa, että tekin olette lyöneet vetoa aikaisemmin”, totesi ja otti kulauksen kahvistaan ja laski sen takaisin pöydälle ilmekään värähtämättä. Kylmää – loistavaa. Siinä meni sekin päivännautinto. Ja se oli vasta hänen viides kuppi. Ai että hänen teki nyt mieli tupakkia. Se sai kuitenkin odottaa.

Seung päätti olla huomioimatta kommenttia siitä, että ei voisi pitää toisia maailman tappiin saakka. Kyllä hän sen tiesi. Ja toisaalta, ei häntä kauheasti huvittaisi katsella toisten kasvoja koko ajan kaltereiden toisella puolen. Hän oli niitä miehiä, jotka tykkäsi jättää pahiksia selliin ja olla sitten koskaan näkemättä heitä. Ikävä kyllä poliisilaitoksella työskenteleminen yksi huonoista puoli oli juuri se, että välillä piti kommunikoida hiukan enemmänkin jälkikäteen laitapuolenkulkijoiden kanssa – tässä tapauksessa kyseessä oli kuitenkin vain kaksi pahaista kapina nuorta.

”Tehkää olonne mukavaksi, ette te ihan heti sieltä pääse”, hän totesi sitten ja mietti, että olisikohan kahvihuoneessa tuoretta kahvia ja kenties sitten hän voisi livahtaa tupakkatauolle. Jättää nuorison siksi aikaa omilleen ja nauttimaan hiljaisuudesta. Hän virnisti hieman kyseiselle rastapäälle ja alkoi sitten suunnata kohti kahvihuonetta. Hän pysähtyi kuitenkin hetkeksi ja vilkaisi vielä selliä kohti ja heilautti sitten kättään – kadoten kahvihuoneeseen.

-----------------------------------------------------------------

4h:n päästä

Tasan neljän tunnin päästä Seung palasi takaisin kaksikon luokse. Sen kummempia sanomatta mitään – paitsi hiukan vilkaisten rastapäätä – avasi sellien ovet ja heilautti kättään ulko-ovia kohti. ”No niin, alkakaahan painua”, Seung totesi ja hymähti sitten hiukan ja jatko: ”Yrittäkää pysyä poissa ongelmista tänään, tuskin kukaan kauheasti haluaa nähdä teidän kasvojanne täällä uudestaan niin pian.” Sen sanottuaan vinkkasi merkiksi työkaverille että päästi kaksikon pois – jotta tämä vahtisi, että nämä eivät jäisi terrorisoimaan enempää poliisilaitosta.
”Oli ilo asioida kanssanne tänään”, sanoi vielä lopuksi ja sen kummempia toivotuksia lähti omille teilleen – hänen työpäivänsä oli päättynyt.

Vierailija
Vierailija


Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: They call us troublemakers. [VALMIS]

Viesti  Maya lähetetty Su Maalis 24, 2013 7:52 am

Keunsuk "Prince" Jang

Prince oli jotenkin pienessä pääkopassaan ajatellut, että poliisisedät kyllästyisivät heidän huuteluihinsa ja naamoihin viimeistään siitä parin tunnin päästä, jolloin he olisivat täysin vapaita lähtemään toteuttamaan illan suunnitelmia. Mutta ei! Tottakai he joutuivat juuri tänään homehtumaan siellä yli neljä tuntia!
Ihan hullua ja silkkaa vääryyttä, jos Princeltä kysyttiin. Ei noilla Tokion poliisivoimien ylpeyksillä koskaan mennyt näin pitkään paperihommien tekemisessä ja lausuntojen ottamisessa, mutta tottakai he olivat saaneet juuri tuon poliisin, jota oli niin helvetin vaikea ärsyttää. Lähes poikkeuksetta kaikki muut kyllästyivät heihin tosi nopeasti, eivätkä jaksaneet tämmöisen pikkuasian takia katsella heidän naamojaan mitenkän liian pitkään.

"No vittu vihdoinkin!" Princen äänensävy oli sillä hetkellä samaa luokkaa tahallaan ärsytetyn piskin räksytyksen kanssa, kun kiltti poliisisetä vihdoinkin suvaitsi tulla päästämään heidät pois. Eikä nuoren herran ilme ollut yhtään sen kummoisempi.
"Ja voit olla ihan täysin varma, ettei mekään haluta teitä enää tänään nähä!"
Ja niine hyvineen Prince lampsi parhaan ystävänsä kera kohti poliisiaseman pääovia, aikeinaan lähteä tuulettumaan ihan kunnolla sen illan rankan kokemuksen jälkeen.

// lol, valmista tuli. Nyt pääsee hyvillä mielin jatkaa uutta peliä. :::D //

___________________
ZicoGinaSimsPrinceHirokiEllyYukikoChieriHaineJackson
avatar
Maya

Viestien lukumäärä : 1136
Join date : 05.11.2011
Ikä : 25
Paikkakunta : Tampere

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: They call us troublemakers. [VALMIS]

Viesti  Sponsored content


Sponsored content


Takaisin alkuun Siirry alas

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa